Ulla Parviainen palauttaisi kirjastoautoille korvamerkityn tuen
Kirjastoautojen määrä laskee koko ajan. Suomen Kirjastoseuran verkkokyselyn mukaan Suomessa oli vuonna 2016 käytössä 140 kirjastoautoa ja kirjastoautopalvelua tarjosi 121 kuntaa.
Selvityksen mukaan autoja oli vuonna 1999 yli 200.
Taloudellistan paineiden, muuttoliikkeen ja kuntaliitosten likäksi autojen määrään on vaikuttanut rahoituksen muuttuminen. Valtion ns. korvamerkitystä rahoituksesta luovuttiin.
Muutos tuli vuonna 2014, kun kirjastotiloihin ja kirjastoautoihin myönnettävät valtionavustukset (kokonaisuudessaan noin 4 miljoonaa euroa vuodessa) päätettiin siirtää kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin.
Lukuharrastuksen tukeminen asuinpaikasta riippumatta on tärkeää.
Ulla Parviainen
Keskustan kansanedustaja Ulla Parviainen kysyykin kirjallisessa kysymyksessään, miten tärkeää kirjastoautotoimintaa voisi valtion toimesta tukea.
Hän kysyy myös, tulisiko valtion tuki kirjastoautohankintaan palauttaa. – Tälle tuelle olisi edelleen tarvetta.
Parviainen muistuttaa, että kirjastoauto on monessa paikassa erittäin odotettu vieras. Haja-asutusalueilla sen palveluita käyttävät eri-ikäiset asukkaat ja yhteistyö koulujen kanssa on ollut erinomaista.
Myös päiväkodit ovat käyttäneet kirjastoautojen palveluita yhä enemmän ja autoja hyödynnetään entistä paremmin myös kaupungeissa.
– Lukuharrastuksen tukeminen asuinpaikasta riippumatta on tärkeää. Lisäksi uudet toimintatavat ja palvelut voisivat kehittää myös kirjastoautotoimintaa enemmän monitoimipisteen suuntaan, joista on hyviä esimerkkejä kirjastoissakin, Parvainen toteaa.
Parviainen muistuttaa myös, että kirjastoautoja käytetään myös muuhun kuin perinteiseen lainaustoimintaan.
– Eri puolilla Suomea niitä on hyödynnetty ennakkoäänestyspaikkoina, erilaisten palveluiden tarjoajana (esimerkiksi rokotukset, digiopastukset, kierrätyspalvelut). Hyvällä yhteistyöllä on voitu viedä palveluita sinne, mistä monesti on hankala lähteä asioimaan. Erityisesti tämä on ilahduttanut lapsi- ja vanhusväestöä.