Kaksi kolmesta kunnasta ajautunut tappiolle – "tilanne on hälyttävän synkkä"
Kaksi kolmasosaa kunnista on pudonnut tappiolle, kertoo Kuntaliitto. Tulos painui viime vuonna negatiiviseksi peräti 196 kunnassa, kun toissa vuonna miinusmerkkisen tuloksen teki vain 55 kuntaa.
Kuntaliiton mukaan tilanne on hälyttävän synkkä.
– Näyttää siltä, että kuntatalous on ajautunut kriisiin. Kunnille ei saa antaa enää yhtään uutta tehtävää ilman sille osoitettua rahoitusta. Kaikenlaiset valtionosuusleikkaukset on vihdoin lopetettava, vaatii Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotteessa.
Karhusen mukaan valtion lisärahoitukselle on päinvastoin selkeät perusteet. Kuntaliiton keräämät tilinpäätösarviot kertovat, että verotulot ja valtionosuudet tippuivat vuonna 2018. Samaan aikaan kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat yli kolme prosenttia.
– Isoin yksittäinen tekijä kuntatalouden heikentymisessä on kilpailukykysopimus, joka kohtelee kuntakenttää ankarammin kuin yrityksiä, Karhunen korostaa.
Kuntien ja kuntayhtymien velka kasvoi viime vuonna miljardilla eurolla. Kuntien velkataakka kasvoi reilut kolme prosenttia, mutta kuntayhtymien velka nousi lukuisten sairaalahankkeiden vuoksi yli 11 prosenttia. Velan määrä on asettumassa 19,4 miljardiin euroon.
Vuosikate oli pakkasella 38 kunnassa, kun toissa vuonna kate oli negatiivinen neljässä kunnasta. Näiden kuntien tulot eivät riittäneet edes juokseviin menoihin, eli ne joutuivat ottamaan syömävelkaa.
Kuntaliiton mukaan kuntien tulokset eriytyivät voimakkaasti viime vuonna. Helsinki, Espoo ja Vantaa jauhoivat hyvää tulosta, mutta muista suurista kaupungeista muun muassa Tampereella, Turussa, Oulussa, Kouvolassa ja Rovaniemellä tulokset olivat heikkoja.
– Isoilla kaupungeilla huonon tuloksen selittää pääosin heikko verokehitys. Pienissä kuntakokoluokissa tulokseen vaikuttavat raskaat valtionosuusleikkaukset, kertoo Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu.