EU:n turvatakuiden konkretisointi herättää epäluuloja Nato-maissa

Naton puolustusministerit suhtautuvat epäillen toiveisiin Euroopan unionin yhteisten turvatakuiden konkretisoinnista.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan Naton ja EU:n turvatakuiden mahdollinen päällekkäisyys nousi yllättävänkin isosti esiin Naton puolustusministerien kokouksessa torstaina. Niinistö osallistui kokoukseen osittain yhdessä Ruotsin ja EU:n edustajien kanssa.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin johdolla Euroopassa on virinnyt keskustelu Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen (42.7) konkretisoimisesta.

Myös Suomessa on pidetty tätä hyvänä, koska nykyisellään lauseke jättää tulkinnanvaraa siitä, mitä jäsenmaiden toisilleen tarjoama apu voisi olla.

Lausekkeessa todetaan, että jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa apua kaikin käytettävissään olevin keinoin, jos joku jäsenmaista joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

– Olen ymmärtänyt, että monia Nato-maita huolettaa, aiheuttaako tämä EU:n 42.7-artiklan jatkokehittäminen ja konkretisoiminen haitallista päällekkäisyyttä Naton viidennen artiklan kanssa, Niinistö kertoi STT:lle Naton päämajassa.

Suomi seuraa hänen mukaansa keskustelua kiinnostuneena.

– Oli itse Euroopan unionista mitä mieltä tahansa, turvallisuusaspekti on meille keskeinen ja siinä mielessä meitä kiinnostaa mihin artiklan osalta päädytään.

EU:n mukaan ristiriitaa ei ole, vaan Nato on jäsenilleen puolustuksen perusta. Niinistö kertoo, että EU:n korkea edustaja Federica Mogherini toisti tämän myös torstain Nato-kokouksessa.

Suomen kahdenvälisten puolustusyhteistyösopimusten pino kasvoi jälleen torstaina, kun Ranskan ja Suomen puolustusministerit allekirjoittivat yhteisen puiteasiakirjan.

Sopimus edesauttaa Niinistön mukaan Suomen ja Ranskan kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämistä.

Hän vitsailee, että sopimuksia on tehty viime vuosina niin paljon, ettei niitä kaikkia kohta enää muistakaan. Tuleeko kahdenvälisiä puolustusyhteistyösopimuksia vielä lisää?

– Voi tokkiinsa, vielä ehtii. Tässä on vielä puolisen vuotta aikaa eli kyllä niitä tulee, Niinistö sanoo ja saa huoneessa olevat virkamiehet naurahtamaan.

Yksi uusimmista Suomen kumppaneista on Norja, jonka kanssa tehtiin yhteistyöasiakirja viime viikolla. Erilaisia keskeisiä asiakirjoja on tehty myös muun muassa Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Britannian kanssa.

– Me olemme tarttuneet tilaisuuteen. Suomi on koettu kiinnostavana kumppanimaana, Niinistö sanoo.

Ranskan kanssa allekirjoitettu asiakirja on hänen mukaansa merkittävä, koska maa on ottamassa uudenlaista vetovastuuta EU:n puolustusyhteistyössä.

– On hyvä olla kenties kyvykkäimmän EU-armeijan kanssa samassa kelkassa.