Hallitus ei irtautunut ilmastolaista puoliväliriihessä, mutta vaikeat päätökset ovat yhä edessä

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus ei irtautunut puoliväliriihessä edellisen hallituksen ilmastolaista, mutta vaikeat päätökset ovat yhä sen edessä.

Voimassa oleva ilmastolaki jakaa hallitusta: pääministeri Orpo on vakuuttanut, että laista pidetään kiinni, mutta maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sekä valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ovat väläytelleet, että ilmastolaista tulisi irtautua.

Puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa ei juurikaan puhuttu ilmastopolitiikasta. Purra sanoi, että hallitus osoittaa kahdeksan miljoonaa euroa hiilinielujen ja hiilivarastojen laskennan kehittämiseen havainnointijärjestelmän kautta.

Orpo on sanonut aiemmin, että keskustelu ilmastopolitiikan sisällöstä käydään kevään aikana hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa varten.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kertoo, että energia- ja ilmastostrategian valmistelutyön aikana linjataan hallituksen ilmastotoimista.

– Osa toimista on toki sellaisia, jotka ovat jo aiemmin olleet käytössä, ne vaan tarvitsevat esimerkiksi jatko-rahoitusta tai näin edelleen, mutta on myös uusia toimia, Multala sanoo STT:lle.

Multalan mukaan hallitus on sitoutunut ilmastolakiin.

– Siihen hallitus on tietysti sitoutunut, että tätä nykyistä energia- ja ilmastostrategiaa ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa tehdään voimassa olevan lain ja hallitusohjelman pohjalta.

Samalla strategian kanssa päivitetään ilmastopolitiikan keskipitkän aikavälin suunnitelmaa.

Energia- ja ilmastostrategia on tavoitteena saada valmiiksi tänä keväänä. Multala tarkentaa, että luonnos on tarkoitus saada lausunnoille eduskunnan kesätaukoon mennessä.

– Sitten eduskunnan käsiteltäväksi syyskauden aikana, Multala kuvaa aikataulua.

Multala lisää, että myös EU-komissiolta odotetaan kevään aikana omaa ilmastolakiehdotusta.

– Varmasti siellä linjataan toimista, jotka tulevat EU:n laajuisesti koskemaan jäsenmaita.

Tänä vuonna arvioidaan ilmastolain tavoitteita eri näkökulmista.

– Muun muassa sosiaalinen kestävyys, päästövähennysten kustannustehokkuus, mahdollisesti tarvittavat uudet keinot, teknologian kehittyminen, Multala listaa.

Kyseessä on ilmastolakiin kuuluva arviointi. Multalan mukaan puoliväliriihen linjauksessa on uutta se, että arviointiin osallistuvat laajasti eri asiantuntijatahot ja ministeriöt.

Multala sanoo, että arviointi tuo tärkeää lisätietoa hallitukselle.

– Se tuottaa tärkeää lisätietoa laaja-alaisesti paitsi päästöjen vähentämisestä ja sen aikataulun realistisuudesta, mikä sinällään näyttää kyllä hyvältä tällä hetkellä, mutta myös haastavammasta puolesta, eli maankäyttösektorista ja nieluista.

Suomen ilmastopaneeli on arvioinut hiljattain, että ilmastolakiin kirjattu Suomen hiilineutraaliustavoite on vaarassa, koska maankäyttösektorin ilmastotoimet eivät ole riittäviä.

Hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa, että polttoturpeen varmuusvarasto vastaa huoltovarmuuden tarpeita muuttuneessa geopoliittisessa ympäristössä.

Hallitusohjelman mukaisesti kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi.

Purra sanoi tiedotustilaisuudessa, että hallitus suhtautuu ydinvoimaan positiivisesti. Hallitus linjaa, että sen tavoitteena on synnyttää Suomeen yhden perinteisen ydinvoimalan sekä useamman pienydinvoimalan investointipäätökset. Lisäksi hallitus selvittää mahdollisuudet nykyisten ydinvoimaloiden kapasiteetin kasvattamiselle.

Entinen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) toi ennen pestistään luopumista esiin, että hänen mielestään valtion kannattaisi tukea ydinvoimalan rakentamista takauksella tai korkosuojalla.