Onko keskusta todella "back", kuten Kaikkonen riehakkaasti julisti? Puolueen sisäiset kriitikot vastaavat
– Keskusta is back, jylisi puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen kiitospuheessaan vaali-iltana sunnuntaina.
Iloita sopikin, sillä keskusta sai alue- ja kuntavaaleissa ensimmäiset vaalivoittonsa noin kymmeneen vuoteen. Kuntavaaleissa tulos parani 1,6 prosenttiyksikköä ja aluevaaleissa 0,2 prosenttiyksikköä.
Kaikkonen piti tuloksia merkkinä siitä, että keskusta on palaamassa valtakunnanpolitiikkaan entistä vahvempana. Takana on vaikeita vuosia.
Onko kriisi puolueen tilasta nyt ohi? Voiko keskustalle jo ennakoida menestystä seuraavissa eduskuntavaaleissa? Onko keskustalla eväät suurempaan paluuseen?
STT kysyi näitä kysymyksiä ministeri Seppo Kääriäiseltä (kesk.) ja Keskusta 2010 -raportin kirjoittajalta, keskustavaikuttaja Juha Kuismalta. He molemmat ovat kirjoittaneet puolueen tilasta kriittisesti viime vuosien vaikeina aikoina.

Keskustalle tuli ”lainausmerkeissä sopivan kokoinen vaalivoitto”, sanoo Kääriäinen.
– Olennaista on se, että tappion tieltä puolue pääsi voiton makuun. Sillä on varmaan aika iso ilmapiirimerkitys puolueen sisällä.
Kuntavaaleissa keskustan tulos oli laskenut tähän asti koko 2000-luvun. Kun vielä vuosituhannen alussa keskustan kuntavaalitulos oli lähes 24 prosenttia, vuoden 2021 kuntavaaleissa se laski 14,9 prosenttiin. Aluevaaleja on järjestetty tätä ennen vain yhdet, ja niissä keskusta tulos oli käytännössä sama kuin nyt.
Kääriäinen uskoo, että voitto antaa puolueelle itsetuntoa ja uskoa menestykseen jatkossa. Hänestä puolue nousi jälleen kolmen suurimman joukkoon ja vaalivoitto eduskuntavaaleissa on mahdollinen.
Hän kuitenkin sanoo, ettei vaalitulos takaa mitään seuraavista vaaleista.
– Kaksi vuotta on pitkä aika. Voi tapahtua ihan mitä tahansa.
Kääriäinen vaati keskustalta näkyvästi muutosta viisi vuotta sitten. Tuolloin kirjoitti yhdessä niin ikään keskustalaisten Ossi Martikaisen ja Pekka Perttulan kanssa Kanava-lehdessä, että keskustan piti määritellä olemassaolonsa tarkoitus eikä paeta viestintäpuheiden taakse.
– Vaalitulos vähän viittaa, että kyllä uudelleenarviointeja on tehty, Kääriäinen sanoo nyt.
Kääriäinen kehuu vaalikampanjan ahkeraa kenttätyön meininkiä. Hän kiinnitti huomiota siihen, että puoluejohto myös toisteli selväksi kiteytettyä sanomaa vielä vaali-iltanakin.
Seuraaviin eduskuntavaaleihin valmistautuminen pitää Kääriäisen mukaan aloittaa heti. Puolueen sanoman pitää olla toki selkeä ja sisältää ”tiettyä aatteellista hehkua”, mutta ehdokashankinta on erityisen tärkeää.
– Ei voi olla paikoillaan ja jäädä ikään kuin iloitsemaan vain näiden vaalien tulosten perusteella.
Vaaleissa on lisäksi eroja. Keskusta on menestynyt viime vuosina kunta- ja aluevaaleissa paremmin kuin eduskuntavaaleissa.
Vaikka esimerkiksi tammikuun 2022 aluevaaleissa keskustan kannatus oli yli 19 prosenttia, siitä ei näkynyt jälkeäkään seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa. Niissä keskustan tulos oli ennätyshuono 11,3 prosenttia. Jo vuoden 2019 tulosta oli pidetty huonona, kun se oli 13,8 prosenttia.
Eduskuntavaalien ilmapuntareita ovat myös kannatusmittaukset. Niissä keskusta on kyllä piristynyt, mutta ei ole noussut kolmen suurimman joukkoon.
Ylen viimeviikkoisen mittauksen mukaan keskustaa äänestäisi 14,2 prosenttia, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Edellä oli perussuomalaiset 15,4 prosentissa sekä kokoomus ja SDP kaukana edellä.
Helsingin Sanomien maaliskuisen gallupin mukaan keskustaa olisi äänestänyt 13,2 prosenttia ja perussuomalaisia 14,2 prosenttia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi sunnuntaina, että perussuomalaisia äänestäjiä eivät näytä kiinnostavan muut kuin eduskuntavaalit. Keskustan kohdalla ilmiön voi nähdä päinvastaisena, mutta keskustakonkarit eivät tätä kysyttäessä tahdo vahvistaa.

Onko keskusta nyt ”back”, puolueen tilaa ruotineen raportin kirjoittaja Juha Kuisma?
– Itsetunnon kannalta kyllä. Ja siinä osassa Suomea, missä keskustan kannatus on vahvaa, se on myös totta.
Kuisma toteaa, että alue- ja kuntavaalit ovat keskustalle suotuisia vaaleja, sillä keskusta on luonteeltaan pienen lähiyhteisön puolue suuressa osassa maata.
Tulevan kannalta Kuisma korostaa sitä, että vaalien kautta maahan saatiin suuri määrä uusia keskustapoliitikkoja.
– Se on oikeastaan vähän sivuutettu, mutta merkittävä tapa, jolla puolueet uusiutuvat sisäisesti.
Kuisma toimi puheenjohtajana keskustan sisäisessä työryhmässä, joka viime eduskuntavaalien jälkeen ruoti puolueen heikkoa menestystä vuodesta 2010 eteenpäin. Työryhmän raporttia kutsuttiin julkisuudessa inhorealistiseksi. Siinä esimerkiksi ennustettiin, että ilman uusiutumista keskusta on vaarassa taantua RKP:n kokoiseksi puolueeksi. Raportin tilasi keskustan puoluehallitus.
Onko uudistuksia nyt tehty riittävästi?
– Sitä raporttia saa edelleen lukea. Se ei kovin nopeasti vanhene, Kuisma sanoo.
Kuisma sanoo, että varsinkin puolueen sisällä uudistuksia on tehty. Hän ei kuitenkaan ole varma, näyttääkö politiikan seuraajille siltä, että keskusta olisi jotenkin ottanut opikseen ja uusiutunut.
Puheenjohtaja Kaikkonen saa Kuismalta kehut.
– Silloin, kun hän ei yritä villitä kansaa vaan on ihan oma itsensä, hänellä on hyvä peruskarisma puheenjohtajana. Se on nyt auttanut.