Puolustusministeri Niinistö aiejulistuksen annista: USA:n, Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö on historiallisen vahvaa

Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen allekirjoittaman puolustusaiejulistuksen tärkein anti on harjoitusyhteistyön tiivistämisessä, arvioi puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.).

Niinistö sekä Yhdysvaltain ja Ruotsin puolustusministerit James Mattis ja Peter Hultqvist allekirjoittivat aiejulistuksen puolustussuhteista tiistaina Washingtonissa.

Niinistö sanoo maininneensa Yhdysvaltain ja Ruotsin kollegoilleen, että Suomi toivoo maiden osallistuvan Suomen pääsotaharjoituksen kansainväliseen osuuteen vuoden 2021 keväällä.

Ensiarvion mukaan harjoitukseen voisi Niinistön mukaan osallistua 3 000 ulkomaista osallistujaa, joista pääosa Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Aiejulistus vahvistaa Niinistön mukaan myös kumppanimaiden poliittista dialogia.

Yhdysvallat on tukenut Suomen pääsyä esimerkiksi Naton kokouksiin, joissa on käyty turvallisuuspoliittisia keskusteluja ja käsitelty esimerkiksi äärijärjestö Isisin vastaisen koalition toimintaa, hän sanoo.

Sitoumuksella taataan myös yhteistyön jatkuvuus, vaikka hallinnot ja virkamiehet vaihtuisivat.

Sekä Suomi että Ruotsi solmivat tahoillaan Yhdysvaltain kanssa kahdenväliset aiejulistukset puolustuksesta jo vuonna 2016.

– Kun havaittiin, että se (kahdenvälinen sitoumus) on hyvä tapa hallinnoida yhteistyötä ja antaa sille jatkumoa, päätettiin tutkia mahdollisuutta sementoida myös kolmenvälisesti sitä hyvää yhteistyötä, joka meillä on ollut etenkin harjoitustoiminnan saralla, Niinistö sanoo.

– Näin hyviä suhteita puolustusyhteistyössä Ruotsilla, Suomella ja Yhdysvalloilla ei ole koskaan historian aikana ollut.

Allekirjoituksen jälkeen Yhdysvaltain puolustusministeri Mattis mainitsi muun muassa Suomen ja Ruotsin ensikäden kokemukset Venäjän toimista ja sanoi Suomen ja Ruotsin tukevan vakautta alueellaan.

Niinistö sanoo STT:lle, että Suomen näkökulmasta aiejulistuksessa kyseessä ei ole ”piikki mihinkään suuntaan”.

– Julistus on signaali koko maailmalle ja etenkin Suomen lähimaille Itämeren piirissä, jossa Suomi geopoliittisesti vaikuttaa, se on selvä. Ei Suomen tarkoitus sinällään ole mitään erityistä signaalia piikkinä mihinkään lähettää. Signaali on se, että Suomi huolehtii omasta puolustuksestaan tekemällä kansainvälistä yhteistyötä.

Ruotsin puolustusministeri Hultqvist kommentoi aiemmin uutistoimisto TT:lle, että puolustusyhteistyön syventämisen taustalla on ”huonontunut turvallisuustilanne”, mutta ei halunnut ottaa kantaa Venäjän rooliin.

– Emme ole nostaneet esiin mitään yhtä tiettyä maata, olemme vain huomioineet, että turvallisuustilanne meidän puolellamme Eurooppaa on ajan saatossa huonontunut, Hultqvist sanoi TT:lle.

Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusministeritrion tapaamisista on Niinistön mukaan tarkoitus tulla toistuvia.

– Joku säännönmukainen rundi tässä pitää syntyä. Sehän alkoi marraskuussa Helsingissä, kun ministeri Mattis tuli osana Pohjoisen ryhmän kokousta Suomeen ja pidimme siellä trilateraalikokouksen. Nyt ollaan täällä Washingtonissa Yhdysvaltain kutsumana ja näyttäisi siltä, että seuraavaksi olisi Ruotsin vuoro (isännöidä). Missä yhteydessä, sitä en vielä osaa sanoa.

Mahdollista on Niinistön mukaan myös se, että puolustusministerit tapaavat kolmen kesken Nato-kokouksien yhteydessä.

Tärkein työ Suomen puolustuksen kehittämiseksi tehdään Niinistön mukaan kotimaassa ”kentällä ja kasarmeissa”.

– Suomen todellinen suorituskyky luodaan kotimaassa, kansainvälinen yhteistyö on kirsikka kakun päällä.