Työtaistelut koetaan nykyään enemmän varjonyrkkeilyksi – SAK:n tutkija: "Pikemminkin mielenosoituksia kuin voimainkoetuksia"

Ennen lakot saattoivat kestää viikkojakin, mutta nykyään uuvutustaistelu ei innosta sen enempää työntekijää kuin työnantajaa.

Näin sanoo SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm.

– Työtaistelut jopa neuvottelutilanteissa ovat pikemminkin mielenosoituksia kuin voimainkoetuksia, joissa katsotaan, kenen perse merivettä kestää niin kuin ennen oli tapana sanoa.

Hän ei osaa sanoa, onko yksilöiden ja yritysten kestokyky pitkiin työtaisteluihin nykyään niukempi vai onko kyseessä kokemuksen puute.

Ehkä on vain totuttu siihen, että neuvotteluissa syntyy aina jonkinlainen tulos.

– Tietyllä tapaa tällainen varjonyrkkeily on tietysti sekä työnantajien että työntekijöiden talouden kannalta halvempaa. Molemmat puolet miettivät, että laiha sopu on usein parempi kuin lihava riita.

Bergholmin mukaan työtaistelut ylipäätään ovat olleet harvinaisia ja vähäisiä Suomessa tällä vuosituhannella.

Ne, joita on ollut, ovat olleet lyhyitä ja pieniä.

– Lukumäärä näyttää suurelta pohjoismaisittain, mutta sitten kun katsoo menetettyjä työpäiviä, joka on yhteiskunnan ja talouden kannalta paras mittari, ollaan minimaalisissa luvuissa.

Keskikokoisen kaupungin sairauspoissaolot ovat Bergholmin mukaan mennen tullen suuremmat kuin Suomessa työtaisteluissa menetetyt työpäivät viime vuonna.

Bergholmin mukaan viime vuoden työtaisteluhistoriallinen uutuus oli, että työnantajan julistamat sinänsä harvinaiset työsulutkin olivat lyhyitä pistetyösulkuja hiihtokeskuksissa ja ohjelmapalveluyrityksissä.

Tänä vuonna työsulun on julistanut Rakennusteollisuus.

Työnantajaa edustavan Teknologiateollisuuden väistyvä työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen sanoo, että kohdennetut ja lyhytaikaiset lakot ovat ymmärrettäviä mutta työntekijäpuolelle usein myös osa lakkostrategiaa.

– He yleensä valitsevat strategiset kohteet, joissa hyvin pienen työtaistelun kautta voidaan aikaansaada suurta vahinkoa. Pari päivää lakossa ja pariksi päiväksi takaisin töihin -lakot voivat häiritä toimintaa varsin merkittävällä tavalla. Tämä on varmasti syynä, miksi Rakennusteollisuus joutui työsulun ilmoittamaan.

Bergholmilla on työsulusta toinen teoria.

– Se liittyy osittain siihen, että meneillään on pseudotupo. Työnantajat eivät suostuneet tuposta neuvottelemaan, mutta yrittävät nyt runnoa väkisin yleisen linjan kaikille aloille.

Viime vuonna pääosa työtaisteluissa menetetyistä työpäivistä liittyi työehtosopimusneuvotteluihin.

Lakon jälkeen toiseksi yleisin toimi viime vuonna oli ylityökielto. Se on viime vuosina yleistynyt, mutta tehokkuus riippuu Bergholmin mukaan alasta.

– Joissakin palveluissa ja tuotannoissa, joissa on jo ennestään työvoimapula, ylityökielto voi purra ihan tehokkaastikin.