Maaseutuvirasto: Maatalouden ja maaseudun tukien vaikutukset ulottuvat laajalle
Maatalouden ja maaseudun tukia maksettiin Suomessa viime vuonna yhteensä noin kaksi miljardia euroa, kertoo Maaseutuvirasto. Summan vaikutukset ulottuvat laajalle.
Viljelijätukia maksettiin 1760 miljoonaa euroa. Lisäksi maksettiin hanke- ja yritystukia, rakennetukia, markkinatukia ja muita kuten esimerkiksi varastointiin ja menekin edistämiseen tarkoitettuja tukia.
EU:n varoista tukea maksettiin noin 862,8 miljoonaa ja kansallisista varoista 1 125,5 miljoonaa euroa.
Viljelijöiden, hanketoimijoiden, yritysten, kuntien, järjestöjen, kaupan ja teollisuuden sekä neuvonta-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden lisäksi tukien vaikuttavuus ulottuu usein laajemmalle kohderyhmälle.
Esimerkiksi kehittämisorganisaatioiden tuetuissa hankkeissa lopullisia hyödynsaajia ovat yritykset ja paikalliset asukkaat.
Elintarvikeketju on tärkeä työllistäjä Suomessa. Ruoka-ala eli maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa ja ravitsemispalvelut työllistävät lähes 340 000 henkeä. Summa on 13 prosenttia kaikista työllisistä.
Tuensaajina on myös organisaatioita, jotka saavat maataloustuotteiden markkinoiden vaihteluita tasapainottavia markkinatukia, kuten koulumaito- ja kouluhedelmätukea, sekä tukea tiedottamiseen ja maataloustuotteiden menekin edistämiseen.
Esimerkiksi Valion kautta kiertää noin 1,6 miljoonaa euroa EU:n koulumaitotukea, jonka ansiosta kunnat voivat ostaa päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin maitoa normaalia halvemmalla.
Yhteensä tuensaajia vuonna 2017 oli 60 481. Näistä 54 118 oli maatiloja.
STT:n uutisen mukaan suurimman, runsaan miljoonan euron potin sai vihtiläinen viljanviljelijä Niko Olavi Ahlqvist. Lypsykarjataloutta harjoittavan kurikkalaisen Tikan Maatilan tuet olivat runsaat 907 000 euroa ja lihanautoja kasvattavan kauhavalaisen HH Jalaston 875 000 euroa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sai viime vuonna viljelijätukea 116 000 euroa. Elinkeinoelämän johtajista Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinin maatilan tuet olivat 400 000 euroa. Sen sijaan takavuosina paljon tukia saanut Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ei ole listalla. Hän on siirtänyt kartanonsa perillisilleen.
Eniten maatalouden ja maaseudun tukea saivat Luonnonvarakeskus ja Suomen Metsäkeskus, kumpikin noin 2 miljoonaa. Valtaosa Luonnonvarakeskuksen tuista oli hanke- ja yritystukea.
Myös närpiöläiset vihannesviljelijät olivat korkealla tukien saajien listalla. Andelslaget Närpes Grönsaker sai tukea 1,9 miljoonaa euroa, mikä koostui kokonaan markkinatuesta. Sven Siggin 1,8 miljoonan euron tuista suurin siivu oli rakennetukea.
Eniten maatalouden ja maaseudun tukia saaneita yrityksiä löytyi myös matkailualalta. Inarilaiset Wilderness Safaris Saariselkä ja Erähotelli Nellim saivat kumpikin noin miljoona euroa.
EU:n maatalouspolitiikan tavoitteena on kehittää yhteisön maataloustuotantoa tasapainoisesti ja edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Maatalouden ja maaseudun tukirahoitus ylläpitää maataloustuotantoa, puhtaitten ja turvallisten elintarvikkeiden tuotantoa ja jalostusta sekä luo edellytyksiä yrittämiselle ja asumiselle maaseudulla.
Maaseudun ja maatalouden tuet ovat aluetaloudellisesti merkittäviä ja ne vaikuttavat maakuntien ja kuntien talouteen. Maakunnista suurimmat tuensaajat viime vuonna olivat: Etelä-Pohjanmaa (226 miljoonaa), Varsinais-Suomi (223 miljoonaa) ja Pohjois-Pohjanmaa (217 miljoonaa).
Suomen valtiontalouden ja EU:n välisistä rahavirroista maataloustuki ja maaseudun kehittämistuki muodostavat merkittävän osan. Suomen saamasta EU-rahoituksesta niiden osuus oli 64 prosenttia vuonna 2016.