Venäjä ei näytä peruuttaneen tuumaakaan vaatimuksistaan – Tällaisia ne ovat
Venäjältä odotetaan parhaillaan virallista vastausta Yhdysvaltojen tekemään ehdotukseen 30 päivää kestävästä aselevosta Ukrainassa. Ukraina on hyväksynyt Yhdysvaltojen tekemän aselepoehdotuksen, mutta Venäjä on sanonut vielä haluavansa nähdä sen yksityiskohdat.
Yhdysvallat ja Venäjä ovat kertoneet Yhdysvaltojen neuvottelijoiden olevan matkalla Venäjälle keskustelemaan aselepoehdotuksesta. Jos media- ja tiedustelutiedot pitävät paikkansa, Venäjä ei näytä perääntyneen tuumaakaan jo vuosia esittämistään aiemmista vaatimuksistaan.
Vaatimuksista ovat kertoneet omiin lähteisiinsä perustuen ainakin uutistoimisto Reuters sekä yhdysvaltalainen ajatushautomo ISW. Pähkinänkuoressa Venäjän vaatimukset tähtäisivät kaikki siihen, että Yhdysvallat ja Nato rajoittaisivat vaikutusvaltaansa Itä-Euroopassa ja Venäjä puolestaan voisi laajentaa omaa valtapiiriään.
Yhdysvaltojen ja Ukrainan tällä viikolla julkaisemassa lausunnossa 30 päivän aselepo ja pysyvään rauhaan tähtäävät neuvottelut esitetään kahtena erillisenä asiana, mutta Kreml voi ISW:n mukaan pyrkiä yhdistämään ne.
Ei ole selvää, onko Venäjä valmis rauhanneuvotteluihin Ukrainan kanssa, jos sen asettamia ehtoja ei hyväksytä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on jo aiemmin vaatinut, että aselevon ehtona olisi ukrainalaisjoukkojen vetäytyminen Luhanskin, Donetskin, Zaporizhzhjan ja Hersonin alueilta. Tämä tarkoittaisi noin viidesosaa Ukrainan pinta-alasta.
Venäjä liitti alueet laittomasti itseensä syksyllä 2022, vaikka ne eivät olleet kokonaan sen hallussa. Tällä hetkellä alueesta suurin osa on Venäjän miehittämää, mutta esimerkiksi Hersonin ja Zaporizhzhjan samannimiset pääkaupungit ovat Ukrainan hallussa.
Venäjä haluaa, että nämä alueet sekä Venäjän vuonna 2014 laittomasti miehittämä Krimin niemimaa tunnustettaisiin kansainvälisesti Venäjän alueiksi.
ISW:n mukaan helmikuussa vuoti venäläisen ajatushautomon asiakirja, jossa Kremlille suositeltiin neuvotteluehtoja Ukrainasta käytävissä neuvotteluissa. Asiakirjassa esitettiin muun muassa puskurivyöhykkeen perustamista Ukrainan ja Venäjän rajalle sekä demilitarisoitua aluetta Ukrainan eteläosaan.
Venäjän turvallisuuspalvelua (FSB) lähellä olevan ajatushautomon paperista on uutisoinut aiemmin yhdysvaltalaislehti Washington Post.
Lähteiden mukaan Venäjä pitää tiukasti kiinni siitä, ettei Ukraina saa liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi. ISW:n siteeraaman venäläismedian mukaan Ukrainalta halutaan asiasta mustaa valkoisella eli virallinen, sitova päätös.
Venäjä on myös aiemmin vaatinut, että Naton itälaajentumisen on muutenkin loputtava ja että se olisi ollut ”juurisyy” sodan alkamiseen. Lisäksi Venäjä halunnee yhä, että Ukraina sitoutuu pysymään vapaana ydinaseista. Ukrainalle ei saisi myöskään sodan jälkeen enää toimittaa uusia aseita.
Reuters muistutti, että monissa tapaamisissaan presidentti Joe Bidenin hallinnon kanssa – juuri ennen laajamittaista hyökkäystään Ukrainaan – Venäjä oli vaatinut Yhdysvaltoja rajoittamaan omia sekä Naton sotilasoperaatioita Itä-Euroopasta Keski-Aasiaan eli entisten neuvostotasavaltojen alueilla.
Bidenin hallinto oli lähteiden näkemien virallisten asiakirjojen mukaan hylännyt osan ehdoista, mutta ottanut myös huomioon jotain niistä yrittäen estää yhä vääjäämättömämmältä näyttäneen hyökkäyksen.
Venäjä ei halua Ukrainaan ulkomaisia joukkoja varmistamaan rauhan toteutumista, ja mediatietojen mukaan sen kanta asiassa ei ole muuttunut.
Ukrainaan mahdollisesti sijoitettavat joukot ovat viime aikoina olleet Euroopassa vilkkaan keskustelun aihe. Britannia ja Ranska ovat pyrkineet kasaamaan halukkaiden maiden liittoumaa ja sorvaamaan eurooppalaista rauhansuunnitelmaa, jossa Ukrainaan lähetettäisiin joukkoja turvaamaan mahdollisen aseleposopimuksen toteutumista.
Useat Euroopan maat ovat kertoneet olevansa avoimia rauhanturvaajien lähettämiselle Ukrainaan.
ISW:n käsittelemässä venäläisen ajatushautomon asiakirjassa ehdotettiin myös, että Venäjä vaatisi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin eroa sekä maan nykyisen hallinnon purkamista kokonaan. Tämäkään vaatimus ei ole uusi.
Näin ollen pelkästään sitoutuminen siihen, että Ukraina luopuisi Nato-haaveestaan tai järjestäisi vaalit, joissa ehdolla olisi myös Venäjä-mielisiä puolueita, ei olisi riittävää Venäjälle.
Lisäksi Venäjä vaatisi, ettei maan venäläisvähemmistöä ja venäjän kieltä, medioita tai venäläiskulttuuria ”saisi enää syrjiä” Ukrainassa.
Reuters kertoi jo kuun alussa, että Valkoisessa talossa pohdittaisiin jo tapoja lieventää Venäjän energiasektorille asetettuja pakotteita maiden välisen suhteiden parantamiseksi.
Jos tämä pitää paikkansa, ilmeisesti ainakin osa pakotteista voitaisiin purkaa jo neuvotteluvaiheessa, ennen varsinaista rauhansopimusta. Pakotteiden osittainen purkaminen voisi koskea ainakin valikoituja yksittäisiä venäläistahoja ja henkilöitä.
CEPA-ajatushautomon mukaan Venäjän teollisuus- ja yrittäjäliiton johtaja Aleksandr Shohin on kertonut venäläismedioille, että mahdollisista pakotteiden lieventämisestä olisi jo keskusteltu yhdysvaltalaisten kollegoiden kanssa. Ajatushautomon mukaan Kreml vaatinee pakotteiden laaja-alaista purkamista.