Yhdysvaltain päätös jäädyttää aseapu ja tiedustelutiedon jakaminen Ukrainalle vaikeuttavat siviilikohteiden suojaamista
Rintamatilanne Ukrainassa on tällä hetkellä hyvin vaikea Ukrainan kannalta, toteaa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan yliopistotutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
Hänen mukaansa Venäjän joukkojen eteneminen on hieman hidastunut, mutta ne etenevät silti voimakkaista tappioista huolimatta.
Erityisen heikko tilanne on Käihkön mukaan Ukrainan Venäjältä valtaamalla Kurskin alueella.
– Viimeisimpien tietojen mukaan Ukrainan asevoimat pelkäävät tällä hetkellä joutuvansa alueella piiritetyksi, Käihkö kertoo.
Käihkön mukaan Ukrainan asevoimien logistiikka alueelle on osittain jo katkennut ja ammuksista sekä polttoaineesta on pulaa.
– Ukrainalla on alueella parhaita joukkojaan, ja heidän piirityksensä ja tappio Venäjän joukoille olisi suuri isku myös Ukrainan sotamoraalille, Käihkö huomauttaa.
Käihkön mukaan päätökset alueelta vetäytymisestä olisi pitänyt jo tehdä. Hänen mukaansa Ukrainalla on kuitenkin ollut taipumusta pitää kiinni valloittamistaan alueista, eikä se ole aikaisemminkaan luopunut kohteista, joista sen olisi kannattanut vetäytyä.
Syy piilee tällä kertaa Käihkön mukaan siinä, että Kurskin alue on ollut Ukrainalle potentiaalinen valttikortti rauhanneuvotteluihin.
Mikäli Ukraina saisi pidettyä alueen itsellään, tekisi se Venäjälle rintamalinjojen jäädyttämisestä epämieluisampaa. Venäjällä on tästä syystä kiire saada alue takaisin itselleen ennen mahdollisten neuvotteluiden alkamista, jotta se voi jäädyttää rintamalinjan itselleen suotuisaksi.
– Venäjä on tällä hetkellä vahvoilla eikä tilanne rintamalla kannusta sitä tekemään minkäänlaisia myönnytyksiä mahdollisissa rauhanneuvotteluissa, Käihkö toteaa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto jäädytti Ukrainan sotilasavun ja tiedustelutietojen jakamisen sen jälkeen kun Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tapaaminen päättyi riitelyyn viikko sitten perjantaina Valkoisessa talossa.
Käihkön mukaan erityisesti tiedustelutiedon jakamisen keskeyttämisellä on välitön vaikutus. Ukraina on Yhdysvaltain tiedustelutiedon avulla saanut etukäteen tietoonsa milaisia venäläisiä joukkoja rintamalle tulee. Ukrainan on myös vaikea jatkaa pitkän matkan ohjusiskuja Venäjän puolelle ilman tarkkaa tiedustelutietoa.
Sotilasasiantuntija, everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa toteaa, että tiedustelutiedon jakamisen jäädyttäminen näkyy erityisesti tiedustelun isossa kuvassa. Lähitiedustelussa rintamalla Ukraina ja Euroopan maat voivat paikata Yhdysvaltain tiedustelun jättämää aukkoa.
– Venäjä ei rintamalla voi kovinkaan paljoa hyödyntää Yhdysvaltain tiedustelun jättämää aukkoa. Mutta etenkin yöllisissä ohjusiskuissa vaikutus on suurempi, Pihlajamaa kertoo.
Käihkön mukaan pitkän kantaman ohjuksia on satelliittitiedustelun avulla voitu nähdä jo niiden laukaisuvaiheessa, ja niihin on siten ehditty siviilikohteissa varautumaan.
Käihkön mukaan on mahdollista, että tiedustelutiedon puute on näkynyt jo Venäjän tämän viikon iskuissa siviilikohteisiin, joissa on kuollut useita ihmisiä.
Käihkön mukaan tiedustelutiedon katkaiseminen Ukrainan kanssa oli pienoinen yllätys. Hänen mukaansa aikaisemmin arvioitiin, että Yhdysvallat ei katkaisisi tiedon jakamissa Ukrainan kanssa. Yhdysvallat haluaa tietää Venäjän joukkojen liikkeistä, ja tietoa se on saanut Ukrainan tiedustelulta.
– Aliarvioimme kuitenkin kuinka nopeasti Yhdysvallat haluaa loppua sodalle, ja on siksi valmis käyttämään tätäkin painostuskeinoa siihen, Käihkö toteaa.
Yhdysvaltain aseavun keskeyttämisen vaikutukset näkyvät Käihkön mukaan viiveellä. Arvio on, että nykyiset resurssit kestäisivät puoli vuotta.
Jos taistelut kuitenkin kiihtyvät tilanne voi muuttua äkisti. Käihkön mukaan ukrainalaisten oma arvio on, että noin viidesosa kaikesta aseavusta on tullut Yhdysvalloilta, joten myös ilman sitä on teoriassa mahdollista pärjätä.
– Kuitenkin Yhdysvalloilta on tullut myös kaikkein tehokkainta aseapua, kuten esimerkiksi HIMARS- ja Patriot-ohjuksia. Yhdysvallat myös valmistaa keskeisiä ajoneuvojen varaosia, joiden puute tulee näkymään myöhemmin.
Erityisesti Patriot-ohjusten toimittamisen keskeyttäminen on kova kolaus Ukrainalle. Niiden avulla on voitu tehokkaasti torjua Venäjän kehittyneimmillä ohjuksilla tehtyjä iskuja Ukrainaan. Käihkön mukaan Patriot-ohjuksia ei ole Euroopassa paljoa, eikä ohjusjärjestelmää voida korvata eurooppalaisilla järjestelmillä.
Myös Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston (USAID) lakkauttaminen Yhdysvalloissa vaikuttaa Ukrainaan. Käihkön mukaan järjestö on ollut keskeisessä roolissa esimerkiksi Ukrainan sähköverkon ylläpitämisessä. Jos sähköverkon tukemiseen ei saada korvaavaa vaihtoehtoa, se vaikuttaa merkittävästi ukrainalaisten moraaliin.
Käihkön mukaan oletus on, että sotatilanne ei Ukrainan kannalta parane merkittävästi kevään aikana.
Ukrainan joukkojen määrä ei riitä saavuttamaan rintamalla merkittävää menestystä, ja Yhdysvaltain tuen katkeaminen heikentää moraalia. Ukrainalaiset eivät halua lähetä rintamalle, jos näyttä siltä, että sota loppuu pian.
Samaan aikaan Venäjä näyttää edelleen kykenevän korvaamaan tappionsa ja sillä on paremmat mahdollisuudet jatkaa sotaa tällä hetkellä.
Pihlajamaa toteaa, että tällä hetkellä on vaikea arvioida, miten tilanne rintamalla kehittyy kevään aikana, sillä Yhdysvaltain päätösten vaikutusta ei vielä täysin tiedetä. Tähän asti kumpikaan osapuoli ei tämän vuoden aikana ole merkittävästi edennyt, joten Pihlajamaan mukaan on vaikea nähdä, että Venäjä kykenisi ainakaan saamaan minkäänlaista merkittävä läpimurtoa aikaiseksi.
Käihkön mukaan kysymys on myös siitä, kuinka paljon Ukraina voi enää sotimalla parantaa tilannettaan. Esimerkiksi vuoden 2014 rajojen palauttaminen näyttää vaikealta.
– Vasta-argumentti on, että rauha voi olla Ukrainan kannalta vielä sotaakin kauheampi. Ukraina pyrkii siksi saavuttamaan torjuntavoiton, jonka turvin se säilyttää itsenäisyytensä ja saa kestävän rauhan.