Suomi kuntoon ei riitä – keskustan on kerrottava, mitä teemme talouslukujen osoittaessa nyt parempaan
Suomenmaan mielipidesivuilla on kuntavaaleista lähtien käyty hyvää keskustelua puolueen tulevaisuudesta.
On pohdittu toimia hallituksessa ja viestintää – ja sitä, onko meillä ylipäätään viestiä, mitä kertoa.
Usein toistellaan lausetta, jonka mukaan olemme sitä, miltä näytämme. Tämä on oikeastaan sama kysymys kuin se, kenen asialla olemme.
Juuri nyt kuvaa keskustasta luodaan muiden ehdoilla.
Keskustan yhteistyö kokoomuksen ja sinisten kanssa tarjoaa punavihreälle oppositiolle oivan maalitaulun. Vasemmistolainen puheenparsi on läpäissyt median helposti.
Väitteet siitä, että hallitus ei jotenkin ideologisista syistä olisi kiinnostunut harmaan talouden torjunnasta ja heikompiosaisten asemasta tai olisi sydämetön Suomesta apua hakeville turvapaikanhakijoille, leviävät.
Todistustaakka on toki hallituksella.
Hallitus on panostanut työllisyyden, valtion velkaantumisen ja kestävyysvajeen hoitamiseen.
Nämä jäivät sinipunavoimilta hoitamatta. Nyt tekeminen näiden suhteen on aivan eri tasoa.
Talousasioiden esillä pitäminen ei kuitenkaan vastaa kysymykseen, minkä tai kenen vuoksi toimiin on ryhdytty.
Opposition väite, että taloustoimet on revitty heikompiosaisten selkänahasta hyväosaisten voidessa yhä paremmin, tuntuu menevän läpi.
Ikään kuin oppositio kertoisi, minkä arvojen varassa hallitus politiikkaansa tekee, eikä hallitus itse.
Tähän emme ole osanneet vastata. Olemme olleet turhankin aseettomia tilanteessa, jossa leikkaukset ovat kohdistuneet melko tasaisesti eri väestöryhmien etuuksiin.
Talouskielen sijaan keskustan teoille ja tavoitteille on annettava arvo- ja aatepohjainen tulkinta.
Tiedämme, että vahva julkinen talous on heikoimmista huolehtivan hyvinvointivaltion tae.
Keskustan on kerrottava, mitä teemme talouslukujen osoittaessa nyt parempaan. Miten vastaamme talouden ohella muihin isoihin kysymyksiin?
Miten vastaamme koulutuksen eriarvoisuuteen? Suomen parhaista lukioista enemmistö jatkaa korkeakouluun, heikommista vain pieni osa.
Miten pienennämme tuloeroja? Tämän päivän Suomessa työtä tekeväkin voi olla köyhä.
Monet pienituloiset yksinyrittäjät elävät ilman kunnollista sosiaaliturvaa. Mikä on vastauksemme kaupunkien sisällä tapahtuvaan asuinalueiden eriytymiseen?
Suomessa on 7 000 asunnotonta. Keskusta on linjannut haluavansa poistaa asunnottomuuden.
Miten sen teemme? Onko meillä kanttia auttaa takaamalla jokaiselle asunto, vaikka päihteet estäisivät vuokranmaksun? Pysyvät seinät ovat ensi askel tavalliseen elämään.
Vaikeinta on eriarvoisuus, joka ei rajoitu vain rahaan. Osattomuutta on, vaikka tulotaso olisi riittävä.
Kestävyysvajeella on merkitystä, mutta ei se aivan iholle tule. Eduskuntavaaleissa lupasimme laittaa Suomen kuntoon. Talouden osalta niin on tehty.
Jotta Suomi nousee, on keskustan vastattava talouden lisäksi myös muihin aikamme isoihin kysymyksiin.
Suurin niistä lienee osattomuus. Miten taistelemme sitä vastaan niin sanoissa kuin teoissa?
Vastaus tähän voi viedä keskustan 2020-luvulle.
Kirjoittaja on keskustan varapuheenjohtaja.