Nousu alkoi jo viime vuonna
Tilastokeskus kertoi torstaina, että Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 1,9 prosenttia eli puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin laitos ennakoi maaliskuussa.
Tilastokeskus tarkisti samalla arvioitaan vuoden 2015 kansantuotteesta. Talous ei silloin kasvanut eikä laskenut vaan pysyi vuoden 2014 tasolla. Maaliskuussa laitos arvioi, että kansantuote olisi kasvanut 0,3 prosenttia vuonna 2015.
Lukuja voi peilata poliittiseen väittelyyn siitä, kenen ansiota talouden käänne on.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman väitti keväällä eduskunnassa, että hallitus peri talouden käänteen edeltäjältään.
Tilastokeskuksen uusien lukujen perusteella edellinen vaalikausi päättyi kuitenkin nollakasvuun, ja selvä käänne tapahtui vuonna 2016.
Ennustelaitokset ovat yksi toisensa jälkeen nostaneet tämän vuoden kasvuarvioitaan kolmen prosentin tienoille.
Tämä on kiihdyttänyt myös asiantuntijoiden väittelyä Juha Sipilän hallituksen ansioista kasvun edistämisessä.
Esimerkiksi Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta katsoi kesäkuun lopulla hallituksen ansioksi lähinnä vain sen, että se ei ole onnistunut tuhoamaan väistämätöntä kasvua.
Hallituspuolueiden edustajat ottavat mielellään ansion talouden käänteestä. Valtaosa asiantuntijoistakin tunnustaa, että viime vuonna solmittu kilpailukykysopimus on edistänyt kasvua.
Väittelyä hallituksen ansioista voi pitää poliittisena ajanvietteenä, pääasia että talous kasvaa nyt reipasta vauhtia.
Väittelyä hallituksen ansioista voi pitää poliittisena ajanvietteenä, pääasia että talous kasvaa nyt reipasta vauhtia.
Väittelijöiden uskottavuus testataan seuraavan kerran siinä vaiheessa, kun talouskasvu jälleen taittuu, milloin se sitten tapahtuukin.
Aiemmin on yleensä käynyt niin, että sekä ekonomistit että opposition poliitikot pitävät hallitusta syyllisenä kasvun loppumiseen. Hallituksia on syytetty ainakin siitä, että ne eivät ole tehneet tarpeeksi taantuman estämiseksi.
On mielenkiintoista kuulla esimerkiksi tutkimusjohtaja Malirannan kommentteja seuraavan laskukauden yhteydessä. Toteaako hän silloin, että taantuma johtuu pelkästään ulkoisista olosuhteista, joihin hallitus ei voi mitenkään vaikuttaa?
Ja mitä ennustajiin tulee, parhaaksi taitaa osoittautua Mika Lintilä.
Hän asetti viime joulukuussa uunituoreena elinkeinoministerinä kyseenalaiseksi valtiovarainministeriön silloisen ennusteen, että talous kasvaisi tänä vuonna vain 0,9 prosenttia. Lintilä uskoi selvästi nopeampaan kasvuun.
Lintilälle lähinnä naurettiin. Kesäkuussa myös valtiovarainministeriö nosti ennusteensa tämän vuoden kasvusta 2,4 prosenttiin.
Juttua korjattu 14.7. kello 9:16: Mika Maliranta on Etlan tutkimusjohtaja, ei toimitusjohtaja.