Rokotepeitto repesi, tuhkarokkoepidemiat mahdollisia

Tuhkarokolta suojaavan MPR-rokotteen kattavuus jää liian alhaiseksi noin kolmasosassa Suomen kunnista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

THL pitää paikallisten tuhkarokkoepidemioiden puhkeamista mahdollisena.

Vuonna 2014 syntyneistä lapsista noin 95 prosenttia on saanut MPR-rokotteen. Rokotteen kattavuuden pitää olla erityisen korkea, yli 95 prosenttia, jotta se ehkäisee tehokkaasti tuhkarokkoepidemian puhkeamista.

Yli 60 terveyskeskuksen alueella kattavuus jää kuitenkin matalammaksi.

Ongelma koskee erityisesti Pohjanmaan ruotsinkielistä rannikkoseutua ja suuria kaupunkeja, mutta myös monia muita kuntia eri puolilla Suomea.

Ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:stä kertoo, että Pohjanmaalla kattavuutta on laskenut ruotsinkielinen rokotustenvastainen liike. Muualla Suomessa syinä saattavat olla esimerkiksi palvelujen saatavuus tai ihmisten liikkuvuus.

– Huono-osaisilla rokottaminen ei välttämättä ole prioriteetti, jos sosiaalisia ongelmia on muutenkin, Puumalainen sanoo.

Pietarsaaressa MPR-rokotteen kattavuus on valtakunnallisesti surkea, alle 87 prosenttia. Lastentautien ylilääkäri Markus Granholm Pietarsaaren sairaalasta on lukemasta kuitenkin iloinen.

– Nämä ovat hieman paremmat luvut kuin pari vuotta aikaisemmin. Ne ovat hälyttävän matalat, mutta meidän valtava työmme THL:n kanssa tuntuu tuovan pikkuisen tulosta.

Granholmin mukaan Pietarsaaren seudulla pieni ryhmä naisia ryhtyi äänekkäästi vastustamaan rokotteita, ja lasten rokottaminen väheni. Vastatoimena kaupungissa järjestettiin yleisötilaisuuksia ja koulutettiin terveydenhuollon henkilökuntaa.

Olen pyytänyt isovanhempia kertomaan näistä sairauksista ja jälkitaudeista, joita me nuoret vanhemmat emme tiedä. Emme muista sitä tuskaa, jota 30–50 vuotta sitten näiden sairauksien takia oli.

lastentautien ylilääkäri Markus Granholm

Granholm sanoo vedonneensa myös isovanhempiin tilanteen korjaamiseksi.

– Olen pyytänyt isovanhempia kertomaan näistä sairauksista ja jälkitaudeista, joita me nuoret vanhemmat emme tiedä. Emme muista sitä tuskaa, jota 30–50 vuotta sitten näiden sairauksien takia oli.

Rokotevastaisuudesta on puhuttu paljon julkisuudessa, mutta THL:n mukaan vuonna 2014 syntyneiden lasten rokotteiden kattavuus on yleisesti ottaen hyvä.

Eri alueiden ja rokotteiden välillä on kuitenkin eroja. Noin yksi prosentti lapsista ei saa lainkaan rokotteita, eikä osuus ole viime aikoina merkittävästi muuttunut.

– Esimerkiksi viitosrokotteen kattavuus on 99 prosenttia, ja rotavirus- ja pneumokokkirokotteiden kattavuus on pikemminkin noussut, sanoo Taneli Puumalainen.

MPR-rokotteen kohdalla kehitys on kulkenut huonoon suuntaan.

Vielä 2010-luvun alussa MPR-rokotteen sai Puumalaisen mukaan yli 97 prosenttia lapsista.

Jos jonkin alueen tai väestöryhmän rokotuskattavuus on useita vuosia liian matala, esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja työpaikoille syntyy tuhkarokolle alttiita ryhmiä.

– Rokottamattomia lapsia voi olla suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa huomattavan paljon. Samalla suomalaiset matkustavat aiempaa enemmän maissa, joissa tuhkarokkoa esiintyy, Puumalainen kertoo.

Euroopassa on puhjennut laajoja tuhkarokkoepidemioita alueilla, joilla rokotuskattavuus on huono.

Toissa vuonna Berliinissä 2 000 ihmistä sairastui tuhkarokkoon, satoja joutui sairaalaan ja yksi lapsi kuoli. Ranskassa tuhkarokkotapauksia on viime vuosina havaittu yli 20 000.

– Tällaista laajan epidemian mahdollisuutta tässä jossain määrin pelätään, Puumalainen sanoo.