Olisiko suomalaiskenraalin onnistuminen vahingoittanut Suomea?
Juhani Mailasalon esikoisteos Suomalaiset keisarillisessa Kiinassa (2024) käsittelee kattavasti myös suomalaisia sotilaita, eritoten C. G. E. Mannerheimia. Mannerheimin lisäksi Venäjän–Japanin sodassa 1904–1905 palveli koko joukko suomalaisia upseereita, jopa kenraalikunnassa. Suomalaisia oli etenkin upseereina paljon, sillä Venäjän armeijassa palvelleet suomalaiset olivat pääosin uraa tehneitä ammattisotilaita.
Mannerheim koki tulikasteensa juuri tuossa sodassa.
1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa Kiina tuli tutuksi monille suomalaisille sotilaille, jotka palvelivat Venäjällä keisarillisessa armeijassa. Juuri Venäjän–Japanin sodassa Kiinaa näki todella moni suomalainen, olihan sodan päänäyttämö Kiinan Mantsuriassa.
Mailasalo pohtii teoksessaan, olisiko suomalaiskenraali saattanut jopa kääntää sodan kulun niin, ettei Venäjä olisi kokenut tappiota.
Sandepun taistelun tappio johti Mukdenin taisteluun. Suomalainen jalkaväenkenraali Oskar Gripenberg (1838–1916) oli täysin eri mieltä ylipäällikkönä toimineen Aleksei Kuropatkinin (1848–1925) kanssa siitä, miten japanilaiset pitäisi kohdata Sandepussa. Yrityksistä huolimatta hän ei onnistunut kääntämään Kuropatkinin päätä. Miehet eivät tulleet ollenkaan toimeen keskenään, millä oli varmasti vaikutusta heidän neuvonpitojensa tehokkuuteen.
Gripenberg joutui käymään japanilaisten sivustaan liian pienillä joukoilla, eivätkä Kuropatkinin muutkaan kaavailut onnistuneet.
Raivostunut Gripenberg jätti tämän jälkeen eronpyyntönsä. Ero astui voimaan kuitenkin vasta Mukdenin taistelun jälkeen. Mukden oli sodan ratkaiseva taistelu ja katastrofaalinen tappio Venäjälle.
Mailasalo pohtii teokssaan, olisiko Gripenbergin suunnitelma muuttanut sodan kulun, jos Sandepussa olisikin onnistuttu. Tällä olisi ollut vaikutusta myös Venäjän sisäisiin asioihin, eli jos katastrofaalista tappiota ei olisi tapahtunut, ei olisi tullut ehkä suurlakkoakaan. Suurlakko taas vaikutti Suomessa siihen, että niin kutsuttu sortokausi päättyi ja Suomi sai eduskunnan. Suomen itsenäisyyskin olisi saattanut olla tiukemmin kortilla, jos Venäjällä olisi ollut tiiviimpi ote emävaltakunnasta.
Juhani Mailasalo: Suomalaiset keisarillisessa Kiinassa. Reuna 2024, 575 s.