Bob Dylan nappasi kirjallisuuden Nobelin

Bob Dylanin laulut ovat runoutta korville. Näin perusteli Ruotsin Akatemian sihteeri Sara Danius 75-vuotiaan yhdysvaltalaisen rocklyyrikon yllättävää valintaa kirjallisuuden Nobelistiksi.

Dylanin nimi on vuosien varrella pulpahdellut esiin Nobel-spekulaatioissa, mutta harva on tosissaan uskonut lauluntekijän voittoon.

Akatemia sanoo Dylanin luoneen uutta runollista ilmaisua amerikkalaiseen lauluperinteeseen.

– Hän on ollut 54 vuotta alalla ja silti koko ajan päivittänyt osaamistaan, Danius sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan julkistaessaan nimen torstaina.

Dagens Nyheterille Danius totesi Dylanin olevan suuri runoilija, joka kuuluu samaan suureen englanninkieliseen traditioon kuin esimerkiksi John Milton ja William Blake.

Hänen mukaansa 18-jäseninen akatemia päätti ”suurella yksimielisyydellä” Dylanin valinnasta.

Noin 830 000 euron suuruinen palkinto luovutetaan joulukuussa Tukholmassa.

– Laululyriikka on osa kirjallisuutta, ja harva elossa oleva kirjailijakaan on vaikuttanut niin laajasti ja pitkään kuin Dylan. Formaatti vain ei ole perinteinen kirjallisuuden formaatti, vaan musiikki on näkymätöntä. On hulppeaa, että hän sai sen tunnustuksen, sanoi Dylania suomeksi tehnyt rapartisti Paleface eli Karri Miettinen STT:lle.

Paleface muistuttaa, että esimerkiksi Paul McCartney ja John Lennon ovat kertoneet Bob Dylanin opettaneen heidät kirjoittamaan lyriikkaa.

– Hän on vaikuttanut myös suomalaiseen rockiin. Dave Lindholm, Juice, Hector, kaikki suomalaisen rockin jättiläiset ovat Dylanin oppipoikia tai apostoleita, ja sitä kautta se kuuluu myös minun tekemisissäni. Se vaikutus on kiistaton.

– Minulla oli Tampereen yliopistolla proffa, joka sanoi että Dylan voittaa vielä kirjallisuuden Nobelin. Sille vähän naureskeltiin 1990-luvulla, mutta nyt se sai viimeisen naurun, Paleface hörähtää.

Robert Allen Zimmerman syntyi vuonna 1941 Duluthissa, Minnesotassa juutalaiseen perheeseen. Hän ihaili folklaulaja Woody Guthrien musiikkia ja opetteli itse soittamaan huuliharppua, kitaraa ja pianoa. Zimmerman muutti nimensä Bob Dylaniksi, joka viittaa ilmeisesti walesilaiseen runoilijaan Dylan Thomasiin, ja alkoi esiintyä paikallisissa yökerhoissa.

Lennettyään koulusta pihalle Dylan muutti New Yorkiin vuonna 1960 ja teki läpimurtolevynsä kolme vuotta myöhemmin. The Freewheelin’ Bob Dylan sisältää muun muassa klassikon Blowin’ in the Wind.

Ensimmäisen runokokoelmansa Tarantulan Dylan julkaisi vuonna 1971. Se on tyyliltään kokeellista tajunnanvirtaa, jota on verrattu muun muassa Jack Kerouacin ja William S. Burroughsin tuotantoon.

Dylanin ympärille muodostui kultti tulkitsemaan hänen runojaan, joissa taiteilijalle itselleen usein tärkeintä on sanojen sointi.

– Dylan on itse sanonut, ettei sieltä välttämättä niin syvällistä aina löydy. Jos sana maistuu hyvältä suussa ja jos se kuulostaa hyvältä, hän käyttää sen, eikä siellä välttämättä ole sellaisia syvällisiä metatasoja, mitä jotkut tulkitsevat hänen teksteissään olevan. Totta kai siellä on symboliikkaa ja muuta, kertoo Paleface.

Dylanin aiheet ovat ajattomia. Paleface on tehnyt hiljattain ilmestyneelle Dylan suomeksi -levylle version Masters of War -kappaleesta nimellä Kuoleman kauppiaat.

– Se on vavahduttava 50 vuotta sitten kirjoitettu teksti asekaupasta. Se on entistä merkityksellisempi nyt, 50 vuotta myöhemmin.