Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Tutkimus

Tutkimus: Atlantin merivirtojen järjestelmä voi romahtaa huomattavasti luultua aikaisemmin

16.4.2026 21:57
Lue lisää 
Kirjat
Suomalaiset odottavat sotalapsia kotiin Oulun rautatieasemalla elokuussa 1945. (Kuva: Journalistinen kuva-arkisto / Kaleva (kirjan kuvitusta) )

Monelle sotalapselle vaikeinta oli kotiinpaluu – osa jäi vieraaseen maahan vuosiksi 

Suomalaislasten piti käydä Ruotsissa ”väliaikaisesti vahvistumassa”, mutta osalla poissaolo venyi pitkäksi. Maalaisliitto vastusti sotien aikaisia lastensiirtoja.  
Annukka Kaarela 8.12.2024 10:00, muokattu 5.12.2024 13:17
a– a+
Kirjat

Suomesta lähetettiin talvi- ja jatkosodan aikana lähes 80 000 lasta turvaan muihin Pohjoismaihin. Joillekin heistä oleskelu naapurimaissa jäi vain kuukauden tai parin mittaiseksi vierailuksi, mutta suuri osa lapsista asui kasvattiperheissä tai lastenkodeissa pitkään.   

Historiantutkija Tuomas Laine-Frigren keskittyy syksyllä ilmestyneessä Sotalasten monet elämät -kirjassaan juuri niihin lapsiin, joiden poissaolo kotoa venyi lopulta vuosien mittaiseksi. Heille suurin elämänmuutos saattoi olla kotiinpaluu. 

Laine-Frigrenin kirjaansa haastattelema Anssi Palma asui sisarineen Ruotsissa neljä vuotta. Kasvattikodissa, idyllisessä Berghemin pappilassa Viskanjoen rannalla, lapsia rakastettiin ja heitä kannustettiin lukemaan sekä harrastamaan. Anssi oppi kirkkoherran perheessä soittamaan pianoa ja urkuharmonia.  

Kesäkuussa 1946 sisarusten oli palattava Suomeen. Perheen vanhemmat olivat sodan aikana eronneet, ja isä oli lähtenyt Ruotsiin elatusmaksuja pakoon. Lapset muuttivat isovanhempiensa kotiin, jossa äiti kävi heitä silloin tällöin katsomassa.   

– Hyvästä huolenpidosta saavuimme ympäristöön, missä kukaan ei välittänyt, teimmekö läksymme, pesimmekö hampaamme, olimmeko ruoka-aikoina kotosalla, koska menimme, koska tulimme, Palma muistelee kirjassa.  

Laine-Frigrenin mukaan sotien aikaiset lastensiirrot ovat jääneet Suomessa muun sotahistorian tutkimuksen varjoon.  

Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä sotalapsia pidettiin yksinomaan onnekkaina, olivathan he päässeet sodan jaloista turvaan vauraisiin naapurimaihin. Suomeen jääneet olivat kärsineet enemmän, ja sotalapsista tuntui, ettei heillä ollut oikeutta puhua kokemuksistaan ainakaan negatiiviseen sävyyn.  

Sotalapset alkoivat järjestäytyä yhdistyksiksi 1990-luvulla. Samoihin aikoihin käynnistyi myös lastensiirtoja käsittelevä historiantutkimus. Syvällinen kiinnostus aihetta kohtaan on jäänyt Laine-Frigrenin mukaan kuitenkin puuttumaan.  

Nyt nuorimmatkin sotalapsista ovat yli 80-vuotiaita. Lapsuuden tutkimukseen erikoistunut Laine-Frigren haastatteli kirjaansa varten heistä seitsemäätoista. Lisäksi hän käytti tutkimusaineistonaan kirjeitä, lehtiartikkeleita, aikalaiskirjallisuutta ja arkistolähteitä.  

Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, Ruotsissa virisi heti vahva myötätunto ja auttamishalu naapurimaata kohtaan. Laine-Frigrenin mukaan lasten siirtäminen turvaan sodan jaloista olikin alun perin ruotsalaisten idea.  

Suomalaisista puolueista Maalaisliitto suhtautui ajatukseen penseästi. Sen mukaan lastensiirroille ei ollut tarvetta, sillä elintarvikepula ei ollut uhkaava ja sisämaasta löytyisi paljon turvallisia alueita siviileille.  

Niinpä väestönsiirroista vastannut maalaisliittolainen ministeri Juho Koivisto ilmoitti, ettei Suomi lähettäisi lapsia ulkomaille. Laine-Frigren kuitenkin epäilee, etteivät lastensiirron poliittiset puuhamiehet Eljas Erkko ja Karl-August Fagerholm koskaan välittäneet Koiviston ilmoitusta ruotsalaisille.  

Kun korkea-arvoinen ruotsalaisvaltuuskunta matkusti 10. joulukuuta 1939 Suomeen, asiat alkoivat edetä pikaisella aikataululla. Nimekäs ryhmä vaikuttajia yhteiskunnan eri aloilta ryhtyi organisoimaan evakuointeja.  

Helsinkiin perustettiin Pohjoismaiden Suomen avun keskus, joka sai nopeasti pystyyn paikalliskomiteoiden verkoston. Laiva- ja junamatkoille rekrytoitiin sata vapaaehtoista saattajaa, joiden tehtävänä oli huolehtia ilman äitiä matkustavista lapsista. 

Ruotsissa asian ottivat omakseen erityisesti järjestötyöhön tottuneet naiset. He julkaisivat lehti-ilmoituksia ja vetoomuksia, joissa pakolaisille etsittiin majapaikkoja ja vaatteita.  

Suomalaispoika lähdössä junalla Uppsalasta Suomeen heinäkuussa 1947. Kuva: Uppsala-Bild / Upplandsmuseet (kirjan kuvitusta) 

Ensimmäiset sotalapset matkustivat Tukholmaan jo joulukuun puolivälissä Arcturus-laivalla. Tammikuussa siirryttiin pommitusten pelossa käyttämään junia.  

Laine-Frigrenin haastattelemien sotalasten muistot Ruotsissa viettämästään ajasta ovat lähinnä positiivisia.   

– Se oli kuin satu mihin saavuin, asunto kuudennessa kerroksessa Tukholman Gärdetillä. Minulla oli oma huone ja katselin sieltä iltaisin Tukholman valoja, Kotkasta kotoisin oleva Aune Piiparinen muistelee kirjassa.  

Monet lapsista olivat lähtöisin vähävaraisista perheistä ja pääsivät Ruotsissa nauttimaan huomattavasti kotimaata paremmasta elintasosta. Tiedossa kuitenkin on, että joissakin perheissä lapsia laiminlyötiin tai heillä teetettiin liikaa töitä.  

– Täällä juoraan ja kirotaan mulle – – jos ei jaksa tehdä niin paljo niin huudetaan, alavutelainen poika kirjoitti äidilleen kasvattikodistaan.  

Laine-Frigrenin mukaan ulkomaille lähetetyillä lapsilla ei ollut siirtojen alkuvuosina turvanaan minkäänlaista lainsäädäntöä, vaan he olivat kasvattiperheidensä hyväntahtoisuuden armoilla.  

Ruotsalaisen käytännön mukaan viranomaisilla oli velvollisuus tarkastaa vain lastenhoidosta rahallista korvausta saavat lastenkodit. Suomalaislapsia koteihinsa majoittaneet yksityishenkilöt ja perheet jäivät kontrollin ulkopuolelle. 

Niinpä osa perheistä vain ilmaantui avustuskomitean toimipisteelle jonottamaan omaa kasvattilasta. Suomalaiskasvatista ei tarvinnut tehdä ilmoitusta edes oman kunnan lastensuojelulautakunnalle.  

Talvisodan aikana Ruotsiin ehdittiin lähettää noin 8 000 lasta, Tanskaan ja Norjaan muutamia satoja. Laine-Frigrenin mukaan avustustoimintaa siivitti yhteispohjoismainen solidaarisuuden ja demokratian puolustamisen henki.  

Jatkosodassa tilanne oli mutkikkaampi, sillä Suomi taisteli nyt natsi-Saksan rinnalla ja eteni vanhan rajan yli syvälle Itä-Karjalaan.  

– Pohjoismaisten suhteiden kannalta asetelma oli diplomaattisesti, poliittisesti ja moraalisesti herkkä, Laine-Frigren kirjoittaa.  

Länsiliittoutuneet eivät antaneet Ruotsin jatkaa ruoka- ja vaateapuaan Suomelle. Sen vuoksi lastensiirroista muodostui jatkosodan aikana länsinaapurista saadun humanitaarisen avun kärkihanke.  

Kaikki eivät siirroista vieläkään pitäneet. IKL arvosteli lasten ”myymistä” Ruotsiin ja piti sitä sosiaalidemokraattien ja ruotsinkielisen eliitin hankkeena.  

Maalaisliiton eteläpohjalaisiin voimahahmoihin kuulunut Artturi Leinonen epäili, että ruotsalaiset yrittivät täyttää tyhjenevää maaseutuaan suomalaisilla lapsilla.  

– Mutta siitä olisi tehtävä nopiasti loppu. Jos eivät ruotsalaiset jaksa puuhata itte ittellensä jälkeläisiä, niin olkohot ilman, Leinonen kirjoitti Ilkassa nimimerkillä Karhuvainion Esa.  

Laine-Frigrenin mukaan Leinosen ja muiden vastustajien mielipiteillä oli Etelä-Pohjanmaalla vaikutusta, sillä ne saivat jotkut äidit perumaan koko hankkeen.  

Ruotsalaisia kasvattivanhempia Uppsalan asemalla lapsia saattamassa. Kuva: Uppsala-Bild / Upplandsmuseet (kirjan kuvitusta)

Pelko lasten ruotsalaistumisesta osoittautui aiheelliseksi. Kun sota viimein loppui ja sotalapsia alettiin laajamittaisesti kotiuttaa, 15 000 lasta oli asunut Ruotsissa 2–5 vuotta tai jopa kauemmin.  

Laine-Frigren kiinnittää kirjassaan huomiota siihen, että kansainvälisesti vertailtuna Suomesta oli lähetetty ulkomaille poikkeuksellisen paljon pieniä lapsia. Jopa 1–2-vuotiaita oli laitettu matkaan ilman vanhempiaan. 

He olivat Ruotsin-vuosinaan luonnollisesti unohtaneet sekä suomen kielen että biologiset vanhempansa.  

– Suomalaisen kotinsa täysin unohtaneille lapsille muutto Suomeen merkitsi käytännössä pakkosiirtoa vieraaseen maahan, Laine-Frigren huomauttaa.  

Ruotsalaiset perheet olisivat usein halunneet pitää suomalaiskasvattinsa pysyvästi luonaan. Joskus lasten suomalaiset vanhemmatkin olisivat suostuneet siihen.  

Suurin osa lapsista oli lähtenyt Ruotsiin köyhistä oloista, ja harvan perheen tilanne oli sodan aikana kohentunut. Niinpä monet äidit ja isät olivat sitä mieltä, ettei lasten kannattanut tulla Suomeen nälkää näkemään.  

Viranomaisten ja poliitikkojen kanta kuitenkin oli, että mahdollisimman moni lapsista oli saatava takaisin kotimaahan.  

– Lasten palauttamisesta omiensa pariin tuli yhteiskunnallisesti merkittävä moraalinen ja väestöpoliittinen kysymys, Laine-Frigren toteaa.  

Laine-Frigrenin mukaan paikallisilla huoltotyöntekijöillä oli suuri valta päättää lasten kohtaloista. Hän on poiminut asiakirjoista esimerkkejä siitä, millaisin perustein lapsia määrättiin joko palaamaan Suomeen tai pysymään Ruotsissa.  

Esimerkiksi miehikkäläläinen Eeva joutui palaamaan Suomeen, vaikka hänen isänsä oli kaatunut ja äitinsä ”hermosairas”. Huoltotyöntekijän mukaan Eeva eli ”tyydyttävissä oloissa” maanviljelijä Hietalan luona, eikä työntekijä puoltanut kasvattivanhempien pyyntöä saada tyttö takaisin Ruotsiin.  

Sen sijaan Kotkan seudulta kotoisin ollut poika sai samaiselta työntekijältä luvan jäädä Ruotsiin, sillä lapsen yhdeksänhenkinen suomalaisperhe asui yhdessä huoneessa sietämättömässä ahtaudessa ja puutteessa.  

Lastenpalautukset Ruotsista jatkuivat vielä 1950-luvullakin. Holhouskiistoja ruotsalaisten ja suomalaisten vanhempien välillä puitiin oikeusistuimissa saakka.   

Vuosina 1949–1951 lehdistössä oli näyttävästi esillä yhdeksän vuotta Ruotsissa asuneen Kaija-Leena Vellosen tapaus. Ruotsin korkein oikeus määräsi tytön lopulta ruotsalaisille kasvattivanhemmille, koska ruotsalaislääkärin mukaan pakkosiirto aiheuttaisi lapselle psyykkisen trauman.  

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että suomalaisten perheiden tahto voitiin kumota ruotsalaisen lääkärin myötävaikutuksella. Suomalaiset yrittivät puolustautua ruotsalaisia psykiatreja vastaan Arvo Ylpön ja Martti Kailan lausunnoilla kotimaahan palautettujen lasten yleisesti hyvästä sopeutumisesta.   

Lausunnoista ja lastensiirtokomitean uutterasta työstä huolimatta Ruotsiin arvioidaan jääneen pysyvästi noin 7 100 lasta ja Tanskaankin muutamia satoja. Se merkitsee lähes kymmentä prosenttia sotalasten kokonaismäärästä.  

Raimo Raitanen lähetettiin keuhkoista löytyneen varjostuman vuoksi Loimaalta Häslebyn parantolaan syksyllä 1943. Hänellä on edelleen tallessa valokuvia Ruotsin-ajaltaan. Kuva: Raimo Raitasen kotialbumi (kirjan kuvitusta)

Oliko lasten lähettäminen ulkomaille välttämätöntä tai edes järkevää? Lapset olivat kyllä fyysisesti turvassa pommituksilta ja puutteelta, mutta monille jäi toistuvien läheisistä erottamisen vuoksi syviä traumoja.  

Laine-Frigrenin mukaan Suomessa ei etukäteen juuri keskusteltu siirtojen henkisistä vaikutuksista lapsiin. Nykyisin tiedetään, että lasten ensimmäiset elinvuodet ovat persoonallisuuden kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeää aikaa. Luottamuksen rakennuspuut syntyvät varhaislapsuuden aikana eletyissä lähisuhteissa.  

Monet sotalapsina olleet ovatkin myöhemmin kertoneet kärsineensä koko elämänsä ajan juurettomuuden ja turvattomuuden tunteista. Myös osa Laine-Frigrenin haastattelemista ikääntyneistä sotalapsista totesi, ettei kotiinpaluunsa jälkeen enää koskaan päässyt läheisiin suhteisiin vanhempiensa kanssa.  

Tuomas Laine-Frigren: Sotalasten monet elämät. Pohjoismainen lastensiirto ja sen seuraukset. Otava, 400 s. 

Lue myös

"Petteri, näetkö ihmisten arjen ja heidän huolensa?" – Kaikkonen julkaisi avoimen kirjeen Orpolle

Kirjeen ohessa keskusta julkaisi myös riihiterveisensä hallituksen ensi viikon kehysriihtä varten.
17.4.2026 10:58

Keskusta vaatii hallitukselta kehysriihestä nopeita toimia työllisyyteen

Kuljetusalan ja maatalouden kustannuskriisiin puolue vastaisi määräaikaisella tukiohjelmalla.
17.4.2026 10:30

Myanmar sanoo muuttavansa kaikki kuolemantuomiot elinkautisiksi

Myanmarin presidentti Min Aung Hlaing sanoi perjantaina muuttavansa kaikki maassa annetut kuolemantuomiot elinkautisiksi...
17.4.2026 9:37

Aihetunnisteet

jatkosota Kirjat sotalapset talvisota

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Lidl avaa uusia myymälöitä
Uutiset | 16.4.2026 8:51
Näin kävi suomalaisten kahvimaulle, kun kahvipakettien hinta pomppasi korkealle
Uutiset | 15.4.2026 21:21
Tutkimus paljasti ikävän näkymän tulevaisuudesta
Uutiset | 16.4.2026 21:43
Tiedätkö, kuinka moni ihminen on kuollut avaruudessa? Vastaus voi yllättää
Uutiset | 14.4.2026 21:01
Näitä tuotteita ihmiset hamstraavat nyt Tori.fi:stä – Naisilla ja miehillä räikeä ero
Uutiset | 15.4.2026 21:47
Historia | Laukaus kuin maailman laidalta – legendaarinen biisonikivääri pelasti intiaanien piirittämät metsästäjät Texasin takamailla
Uutiset | 14.4.2026 21:20
Miten ihmeessä harrastajarumpali voidaan lukea yrittäjäksi? Keskustan Kosonen vaati rotia byrokratiaan
Uutiset | 16.4.2026 18:22
Puoluebarometri: Orpon hallitus vajosi vaalikauden pohjamutiin – SDP:hen ja keskustaan suhtaudutaan myönteisimmin
Uutiset | 16.4.2026 12:00
Vance: Paavin pitäisi olla varovainen puhuessaan teologiasta
Uutiset | 16.4.2026 21:32
Iran uhkasi vastata Yhdysvaltojen saartoon omalla merisaarrollaan
Uutiset | 15.4.2026 17:00
Suomalaisässien arvostama ”Sussu” haastoi punahävittäjät Itä-Karjalan taivaalla – Curtiss P-36 oli seuraajaansa ketterämpi kone
Uutiset | 11.4.2026 21:29
Historia | Tutkan alla tuomiopäivään – pelätyt V-pommittajat olivat RAF:n strateginen nyrkki
Uutiset | 10.4.2026 21:20
Tutkimus: Lihavuuslääkkeet voivat vaikuttaa myös mielialaan
Uutiset | 11.4.2026 21:46
Tiedätkö, kuinka moni ihminen on kuollut avaruudessa? Vastaus voi yllättää
Uutiset | 14.4.2026 21:01
Historia | Laukaus kuin maailman laidalta – legendaarinen biisonikivääri pelasti intiaanien piirittämät metsästäjät Texasin takamailla
Uutiset | 14.4.2026 21:20
IS: Ravitsemusterapeutti vaihtaisi smoothien banaanin tähän kuitupommiin
Uutiset | 8.4.2026 21:46
Iran: Yksikään lähialueiden satama ei ole turvassa, jos Iranin satamat saarretaan
Uutiset | 13.4.2026 11:05
Lidl avaa uusia myymälöitä
Uutiset | 16.4.2026 8:51
Ikä ei kerro kaikkea – tutkijat löysivät tavan ennustaa elinikää
Uutiset | 8.4.2026 22:17
PLL: Miksi ihmeessä keväällä väsyttää niin vietävästi?
Uutiset | 9.4.2026 21:46
Simo Häyhän myyttiset suoritukset vääristävät kuvaa – venäläisten tarkka-ampujat olivat suomalaisia selvästi edellä
Uutiset | 20.3.2026 21:20
Varoitus: Kreml käynnistänyt massiivisen operaation Baltiassa
Uutiset | 28.3.2026 21:02
Sota pilasi Dubain maineen – tämä kaupunki on superrikkaiden uusi suosikkikohde
Uutiset | 7.4.2026 21:25
Prisman uutuustuotteen ostosta kilahtaa 274,95 euron bonukset
Uutiset | 1.4.2026 13:04
Venäjän valtava ”lihamyllyhyökkäys” päättyi katastrofiin – paljastus järkyttävistä tappioista
Uutiset | 24.3.2026 21:11
Se on alkanut, uutisoi riippumaton venäläismedia maanantaina – ”Kukaan ei välitä meistä,” sanoo Aleksei
Uutiset | 21.3.2026 12:26
Tyly arvio brittiarmeijasta: ”Pystyisi hyvänä päivänä valtaamaan pikkukaupungin”
Uutiset | 25.3.2026 21:28
Alzheimer-riski saattaa näkyä jo keski-iässä – Yksi vitamiini nousee keskiöön
Uutiset | 7.4.2026 21:20
IS: Ravitsemusterapeutti vaihtaisi smoothien banaanin tähän kuitupommiin
Uutiset | 8.4.2026 21:46
Irakista ilmoitus – öljyn hinta laskuun
Uutiset | 18.3.2026 12:49

Uusimmat

”Petteri, näetkö ihmisten arjen ja heidän huolensa?” – Kaikkonen julkaisi avoimen kirjeen Orpolle
Uutiset | 17.4.2026 10:58
Keskusta vaatii hallitukselta kehysriihestä nopeita toimia työllisyyteen
Uutiset | 17.4.2026 10:30
Myanmar sanoo muuttavansa kaikki kuolemantuomiot elinkautisiksi
Uutiset | 17.4.2026 9:37
Lähes 400 konkurssia vireille maaliskuussa – määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna
Uutiset | 17.4.2026 8:24
Sosten laskelma: Hallituksen sosiaaliturvaleikkauksista ei juuri säästöjä tällä tai seuraavalla vaalikaudella
Uutiset | 17.4.2026 8:18
Wall Street sulkeutui nousussa, Aasiassa avattiin laskussa Lähi-idän sodan neuvotteluista huolimatta
Uutiset | 17.4.2026 7:45
G7-ryhmä: Lähi-idän sodan taloudellisia kustannuksia rajoitettava kiireellisesti
Uutiset | 17.4.2026 7:15
Sotarikoksista epäilty australialaissotilas vapautettiin takuita vastaan
Uutiset | 17.4.2026 7:14
Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki palauttivat suhteensa Venezuelaan
Uutiset | 17.4.2026 5:27
Poliisi: Itärajan tuntumassa havaintoja valoilmiöstä, kyseessä Venäjältä laukaistu kantoraketti
Uutiset | 17.4.2026 5:26
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

”Kehitys on ollut hirveä” – Palveluiden katoaminen on perussuomalaisten vastuulla, keskustalaiset sanovat
Uutiset | 13.4.2026 16:33
Aatteen mukana ei tarvitse ostaa vaatteita, sanoo äärilaitoja karsastava keskustan puoluesihteeri
Uutiset | 12.4.2026 8:00
Moraalifilosofi: Trump on oikeasti vaarallinen – Eurooppa joutuu ajamaan kaksilla rattailla
Uutiset | 9.4.2026 21:00

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
”Petteri, näetkö ihmisten arjen ja heidän huolensa?” – Kaikkonen julkaisi avoimen kirjeen Orpolle
Uutiset | 17.4.2026 10:58
Keskusta vaatii hallitukselta kehysriihestä nopeita toimia työllisyyteen
Uutiset | 17.4.2026 10:30
Myanmar sanoo muuttavansa kaikki kuolemantuomiot elinkautisiksi
Uutiset | 17.4.2026 9:37
Suomalaisässien arvostama ”Sussu” haastoi punahävittäjät Itä-Karjalan taivaalla – Curtiss P-36 oli seuraajaansa ketterämpi kone
Uutiset | 11.4.2026 21:29
Historia | Tutkan alla tuomiopäivään – pelätyt V-pommittajat olivat RAF:n strateginen nyrkki
Uutiset | 10.4.2026 21:20
Tutkimus: Lihavuuslääkkeet voivat vaikuttaa myös mielialaan
Uutiset | 11.4.2026 21:46

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Koulussa rakennetaan lasten tulevaisuutta
Mielipide | 16.4.2026 15:06
Lukijalta: Heikommista huolehtiminen on sivistystä
Mielipide | 16.4.2026 14:43
Lukijalta: Se eläkepata
Mielipide | 16.4.2026 14:31
Lukijalta: Eläkkeiden leikkaaminen veisi ostovoimaa ja loisi työttömyyttä
Mielipide | 16.4.2026 14:22
Lukijalta: Oikeutta äänestäjille
Mielipide | 10.4.2026 12:16
Lukijalta: Kunnanjohtajat eivät johda politiikkaa
Mielipide | 7.4.2026 9:27
Lukijalta: Eläkepata porisee yli
Mielipide | 14.4.2026 10:46
Lukijalta: Kuopiossa on vahvistettava paikallista yrittäjyyttä ja markkinaa
Mielipide | 11.4.2026 16:08

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Keskustan Siika-aho puoluebarometrista: Muutoshalu väreilee ilmassa
Uutiset | 16.4.2026 14:28
Keskustan Etelä- ja Itä-Savon piiri nimesi ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaansa – Itä-Suomeen halutaan parempia näkymiä
Uutiset | 16.4.2026 12:03
Kaikkonen paaluttaa vaalitavoitteitaan – Hakee jatkopaikkaa eduskunnasta
Uutiset | 13.4.2026 10:57
Markku Siponen äimistelee Nasima Razmyarin toimintaa – ”Vastuutonta”
Uutiset | 13.4.2026 9:12
Kaikkonen paaluttaa vaalitavoitteitaan – Hakee jatkopaikkaa eduskunnasta
Uutiset | 13.4.2026 10:57
Keskustan Siponen: Luken pitää ottaa nopeasti käyttöön uudet menetelmät peltojen hiilinielulaskennassa
Uutiset | 11.4.2026 12:34
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste