THL: Turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa jatkuvan pandemiariskin

Nykymuotoisen turkistarhauksen jatkuminen vaatisi, että hygieniatoimia tiukennettaisiin selvästi, katsoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

THL toteaa lausunnossaan eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle, että tarhauksen bioturvallisuus- ja tartuntariskejä pitäisi hallita vähintään yhtä tiukasti kuin elintarviketuotannossa. Nykymallinen turkistarhaus muodostaa jatkuvan riskin koronaakin vakavammalle pandemialle, THL varoittaa.

Lausunto liittyy Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloitteen käsittelyyn.

– Tällä hetkellä turkistarhaus muodostaa pandemiauhan vuoksi liian suuren riskin ihmisten hengelle ja terveydelle. Turkistarhauksen terveysturvallinen jatkaminen vaatii järeitä toimia, sanoo THL:n väestön hyvinvoinnista vastaavan osaston johtaja Otto Helve tiedotteessa.

Jos tiukempien toimien toteuttaminen on mahdotonta, ei turkistarhausta THL:n mielestä enää tulisi jatkaa. Tarhauksen lopettamista tulisi edistää myös EU:n tasolla.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti huhtikuussa asetuksen tautisuojan ja bioturvallisuuden parantamiseksi turkistarhoille. THL on jo pitkään tuonut esiin huolensa turkistarhojen bioturvallisuuden ja työntekijöiden suojauksen puutteista.

Työterveyslaitos on antanut ohjeita turkistarhojen työntekijöiden suojaamisesta, ja työntekijöille on tarjottu lintuinfluenssarokotteita. Rokotuksilla ei kuitenkaan voida estää uuden pandeemisen viruksen syntyä.

Viime vuonna Suomen turkistarhoilla levisi laajasti lintuinfluenssavirus H5N1. Virus aiheutti eläimille tappavan taudin ja altisti satoja ihmisiä taudille, jonka kuolleisuus ihmisillä on noin 50 prosenttia. Suomessa ei todettu tartuntoja ihmisissä, mutta tauti osoitti, että turkistarhaus muodostaa merkittävän terveysuhan yhteiskunnassa, THL toteaa.

Tartuntoja löytyi yli 70 tarhalta, ja liki 500 000 turkiseläintä määrättiin lopetettaviksi. Valtio maksoi tarhoille 45 miljoonan euron korvaukset lopetetuista eläimistä.

Tarhatut turkiseläimet ovat alttiita lintujen ja sikojen influenssaviruksille sekä ihmisten kausi-influenssaviruksille. Tarhoissa on otolliset olosuhteet viruksen muuntumiselle. Näin voi syntyä uudentyyppisiä influenssaviruksia, jotka saattavat tarttua ihmiseen ja ihmisten välillä.

THL toteaa, että turkistarhojen terveysturvallisuudelle aiheuttama riski on laajasti kansainvälisten ja kansallisten asiantuntijoiden tunnistama. Useat Euroopan maat ovat kieltäneet turkistarhauksen, ja esimerkiksi Ruotsissa on ryhdytty toimiin tarhauksen vähentämiseksi.