Suomen paras lukio syntyy yhteishengestä
Ähtärin reilun sadan oppilaan lukio on jo usean vuoden ajan osoittanut, että myös pieni lukio voi olla tehokas ja laadukas.
Tänä vuonna se nousi ykkökseksi STT:n lukiovertailussa, jossa huomioon otetaan ylioppilastutukinnon arvosanojen lisäksi yläasteen päästötodistus.
Vertailu kertoo siitä, miten opiskelijoiden arvosanat ovat kehittyneet lukion aikana.
Perinteisesti lukioita on laitettu paremmuusjärjestykseen pelkästään ylioppilastutkinnon pakollisten aineiden arvosanojen perusteella.
Kärkisijoilla näissä vertailuissa ovat paistatelleet etelän opinahjot, jotka pääsevät opiskelijoita valitessaan kuorimaan kermat päältä.
STT on tehnyt oman listauksensa lukioiden paremmuudesta vuodesta 2012 alkaen.
Koko sen ajan Ähtärin lukio on sijoittunut vertailussa kymmenen parhaan joukkoon.
Rehtori Anne Luodeslammen mukaan yksi selitys menestykselle on, että Ähtärin lukiossa opiskelijat opetetaan tekemään työtä saavutusten eteen.
Opettajat huolehtivat osaltaan, että hommat tulevat hoidetuiksi.
– Jos työt eivät saavu aikanaan tai joku jättää kursseja valitsematta, asia otetaan puheeksi.
Toinen tärkeä tekijä Luodeslammen mukaan on, että ihannekokoisissa ryhmissä opettaja pystyy antamaan yksilöllistä ohjausta.
– Pienessä porukassa myös tunnistaa ja voi tukea erilaisia oppimistapoja.
Opiskelijakunnan puheenjohtaja Jaakko Saarinen kehuu paitsi lukionsa opettajien opetusmetodeja myös koulun yhteishenkeä.
– Teemme paljon asioita yhdessä. Esimerkiksi eilen menimme uimarannalle, jossa ensin teimme porukalla ruotsin kirjoitelmia ja sitten jatkoimme hauskanpidolla, hän kertoo.
Yksi tärkeä asia Saarisen mielestä on, että pienessä koulussa kaikki opettajat ja oppilaat tuntevat toisensa.
– On helppo mennä puhumaan muistakin kuin opintoihin liittyvistä asioista.
Ähtärin sivistyslautakunnan jäsenen ja Keskustan Opiskelijaliiton varapuheenjohtaja Aleksi Koiviston mukaan vertailun tulokset kertovat ainakin siitä, että keskiasteen koulutuksessa oppilaitoksen koko ei ole menestyksen avain.
Pienissä yksiköissä on yhteisöllisyyttä, keskinäisen kisailun synnyttämää motivaatiota sekä ketteryyttä toimia uusilla, innovatiivisilla tavoilla.
– Niissä kirjoitetaan hyviä arvosanoja, vaikka ei pystytä järjestämään erikoiskursseja, itsekin Ähtärin lukiosta vuonna 2013 valmistunut Koivisto huomauttaa.
Viime vuosina trendinä on ollut pienten lukioiden yhdistäminen isompiin.
– Tämä kehityssuunta pelottaa. Tuntuu, että tietoisesti halutaan ohittaa pienten lukioiden puolesta puhuvat tutkimukset, Koivisto pahoittelee.
Ähtärissä on pyritty samaan opiskelijoita kotikunnan ulkuopuolelta muun muassa luomalla urheilua harrastaville hyviä olosuhteita ja järjestämällä työelämävalmiuksia vahvistavia kursseja.
Hyvät tulokset valtakunnallissa vertailussa varmasti lisäävät vetovoimaa.
– Olemme tästä hyvin tyytyväisiä, Koivisto iloitsee.
Sekä rehtori Luodeslammen että opiskelija Saarisen mielestä lukiovertailuilla on merkityksensä. Erityisesti he pitävät luotettavana STT:n lähtötason huomioivaa vertailua.
– Ne ovat tavallaan työn mittareita. Lopullinen tulos näkyy kuitenkin siinä, miten opiskelijamme sijoittuvat jatkossa, Luodeslampi huomauttaa.
– On hyvä saada palautetta. Vertailu kertoo opettajiemme osaamisesta. Heillä on menetelmiä, joilla saavat meidän oppimaan, Saarinen puolestaan hehkuttaa.
Hyvä tulos ei rehtorin mukaan synnytä paineita tulevaisuutta ajatellen.
– Jatkamme samalla linjalla ja katsomme mihin se riittää.
Vaan miten lienee?
Toisen lukiovuotensa päättävä Saarinen lupaa nimittäin, että ensi keväänä pistetään vielä paremmaksi.