Kunta-alalla viikoittainen työaika pitenee puolella tunnilla
Kunta-alan pääratkaisussa on päästy sopuun kilpailukykysopimuksen soveltamisesta.
Viikoittainen työaika lisääntyy ratkaisun mukaan puolella tunnilla.
Kilpailukykysopimuksen mukaan vuosityöaikaa lisätään 24 tunnilla, mutta lisätyötuntien sijoittaminen on hidastanut eri alojen neuvotteluita.
Ratkaisu koskee 310 000:ta kunta-alan työntekijää.
Työaikaratkaisu pitää vielä sopia esimerkiksi opettajien, lääkäreiden, tekniikan ja tuntityöläisten sopimuksiin.
Neuvotteluiden perusasetelmana on ollut, että työnantajapuoli on halunnut lisää kokonaisia työpäiviä, mutta työntekijät sijoittaisivat lisätyötunnit tasaisemmin.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen pitää ratkaisua isona päänavauksena julkisella sektorilla.
– Ratkaisu on vaikeassa tilanteessa paras mahdollinen. Se antaa riittävästi joustoa paikallistasolle. Lisätyöaikaa voidaan koota kokonaisiksi päiviksikin, Luukkainen sanoo.
Kilpailukykysopimuksen mukaan julkisen sektorin lomarahoja leikataan määräaikaisella sopimuksella 30 prosenttia vuosina 2017–2019.
Kunta-alan neuvotteluissa oli jo aiemmin päästy sopuun kriisilausekkeesta eli siitä, minkälaisessa tilanteessa työehtojen joustoista voitaisiin neuvotella.
Eri puolilla työmarkkinakenttää oli silti vielä maanantai-iltanakin kipukohtia, jotka voivat nousta esteeksi sopimukselle.
Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitolle PAMille jo liittokohtaisiin neuvotteluihin lähteminen oli vaikeaa.
Liitto on ollut varpaillaan varsinkin siitä, miten työajan lisäys toteutetaan osa-aikaisten osalta.
– Mallit ovat löydettävissä, nyt on enää tahdosta kiinni, PAMin puheenjohtaja Ann Selin kuitenkin lupaili.
Viimeiseen asti vaikein kysymys oli monissa pöydissä juuri työajan pidentäminen 24 tunnilla.
Vaikeuksia tuotti myös kriisilauseke eli se, minkälaisessa tilanteessa työehtojen joustoista voitaisiin neuvotella.
Jos ei synny ratkaisua, meidän hallituksen kokous loppuu siihen.
Pron puheenjohtaja Jorma Malinen
Ammattiliitto Pron hallitus tapaa vielä tiistaiaamuna työministeri Jari Lindströmin (ps.) ennen kuin se käsittelee mahdollisia neuvotteluratkaisuja.
Liitto on vaatinut hallitusta perääntymään tietyistä työttömyysturvan heikennyksistä ja muuttamaan niin sanottua työkokeilua.
Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kertoi odottavansa, että Lindströmillä on esiteltävänään kompromissimalli, jonka liiton hallitus voi hyväksyä.
– Mikäli näin käy, hallitus alkaa välittömästi käsitellä syntyneitä neuvottelutuloksia. Jos ei synny ratkaisua, meidän hallituksen kokous loppuu siihen, Malinen uhkasi.
Muita vaikeampi tilanne oli vielä maanantaina Pron ja Paltan käymissä ICT-alan sopimusneuvotteluissa.
Neuvottelut noin 15 000 toimihenkilön työehtosopimuksesta ovat lukkiutuneet, koska Pro haluaa ratkaista ensin vanhan kiistan vuokratyövoiman käytöstä.
Työmarkkinajärjestöjen sopima takaraja neuvotteluille on tiistaina kello 16.
Keskiviikkona työmarkkinajohtajat ja hallitus arvioivat, onko sopimus riittävän kattava.
Ennen sopimuksen hyväksymistä palkansaajakenttä haluaa hallitukselta lupauksen tuloveronkevennyksistä.
SAK:n pääekonomistin Olli Kosken mukaan veronalennusten pitäisi olla ensi vuonna noin 350–400 miljoonaa euroa, jotta kilpailukykysopimuksen sisältämät maksukorotukset kompensoituvat.
– Miljardin euron veronalennukset on tavoitetaso, eli jatkovuosina tarvittaisiin vielä 600 miljoonan alennukset, Koski sanoo.
– Veronalennuksia voidaan jaksottaa tuleville vuosille, jos niitä tulee nyt vähemmän julkisen talouden alijäämäsäännösten takia.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan maan hallitukselta tarvitaan tieto veronalennusten suuruudesta ennen kuin SAK voi hyväksyä kilpailukykysopimuksen.
– Veroratkaisusta tarvitsemme tiedon suuruudesta ja toivomme, että se toteutuu hallitusohjelman mukaisesti, Lyly sanoi maanantaina SAK:n hallituksen kokouksen jälkeen.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n kieltäytyminen hiertää edelleen pahoin.
Paineet AKT:n mukaan saamiseksi kasvavat, jos joku työnantajaliitoista uhkaa kaataa sopimuksen ilman kuljetus- ja logistiikkasektorin mukanaoloa.
AKT:n kanta oli maanantaina yhä ehdoton.
– Ei ole mitään muutoksia asiaan, puheenjohtaja Marko Piirainen tokaisi poistuessaan SAK:n hallituksen kokouksesta.
Erityisesti Metsäteollisuus on ollut ja on edelleen tiukkana AKT:n saamisesta mukaan kilpailukykysopimukseen.
Työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen ei halunnut suoraan kommentoida, voiko Metsäteollisuus jäädä pois sopimuksesta, jos AKT pysyy ulkopuolella.
– Meidän hallintomme keskustelee omissa kokouksissaan, miten se vaikuttaa meidän ratkaisuihin.