EU linjaa arktista yhteistyötä – kanavat auki Venäjään
EU:n komissio julkistaa tänään poliittiset linjauksensa arktisen alueen yhteistyöstä. Suomi on pyrkinyt vahvasti vaikuttamaan tiedonannon sisältöön.
Entinen pääministeri Paavo Lipponen on käynyt useaan otteeseen Brysselissä tapaamassa komission puheenjohtajaa Jean-Claude Junckeria.
Lipponen laati viime keväänä Elinkeinoelämän keskusliitolle selvityksen arktisen alueen hyödyntämisestä.
Arktinen ulottuvuus on huomioitu myös Suomen hallitusohjelmassa. Hallituksen mukaan se avaa yrityksille mittavia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomi on ajanut komission tiedonantoon mainintaa pohjoisten logistiikkayhteyksien kehittämisestä, investointien lisäämisestä ja arktisen tutkimuksen edistämisestä.
– Pohjoisten hankkeiden edistämiseen tarvitaan EU:n panosta, hallitusohjelmassa todetaan.
Virkamieslähteen mukaan Suomen intressit on tiedonannossa huomioitu.
Pohjois-Suomessa keskustelua on käyty pitkään esimerkiksi Jäämerelle vievästä rautatieyhteydestä. Myös EU:n arktisen tietokeskuksen perustaminen Rovaniemelle on ollut esillä, mutta EU:ssa asia on edennyt hitaasti.
Komissio tarkastelee arktista aluetta globaalista näkökulmasta, jolloin päähuomio on ympäristönsuojelussa ja ilmastonmuutoksessa. Aiemmin komissio on julkaissut kaksi poliittista linjapaperia arktisen alueen kehittämisestä, ensi kerran 2008. Nyt tavoitteena on aiempaa kattavampi ja pidemmälle katsova näkökulma.
Arktisen alueen potentiaaliin on monilta osin hankala päästä käsiksi. Alueen luonnonvarojen, kuten mineraalien ja öljy- ja kaasuesiintymien, hyödyntäminen on vaikeaa ja kallista. Lipposen selvityksen mukaan suurin ”arktinen hype” on hävinnyt muun muassa energian hinnanlaskun ja Koillisväylän odotettua hitaamman avautumisen takia.
Koilisväylän on arvioitu olevan ympärivuotisessa käytössä ehkä 20–40 vuoden kuluttua. Nykyisin liikennöintiä estävät lyhyt kausi, matalat väylät ja korkea hinta.
– Nykyisillä tariffeilla on edullisempaa kiertää Euroopasta Aasiaan Afrikan kautta kuin käyttää Koillisväylää. Venäläiset ovat lisäksi nostaneet väylämaksuja, Lipposen selvityksessä todetaan.
Lipponen arvioi arktisen potentiaalin Suomen näkökulmasta valtavaksi. Alue voi hänen mukaansa etenkin Norjan ja Venäjän osalta kehittyä Euroopan suurimmaksi investointikohteeksi. Pelkästään Barentsin aluetta koskevien hankesuunnitelmien arvon lasketaan selvityksessä yltävän noin 140 miljardiin euroon.
EU:ssa pohjoinen ulottuvuus on jäänyt etelästä ja idästä tulevien kriisien varjoon. Suurinta osaa EU-maista arktiset kysymykset eivät suoraan kosketa.
Venäjä on pohjoisessa keskeinen toimija, joten idänsuhteiden hyytyminen hidastaa omalta osaltaan yhteistyön edistämistä. EU:n asettamat Venäjä-pakotteet rajoittavat maan toimia Jäämerellä. EU on kieltänyt arktiseen öljynetsintään ja -tuotantoon liittyvien tuotteiden viennin Venäjälle.
Arktinen yhteistyö tarjoaa kuitenkin tärkeitä foorumeita keskusteluyhteyden ylläpitoon Venäjän kanssa. Suomi astuu etulinjaan vuoden päästä aloittaessaan Arktisen neuvoston puheenjohtajana.
Presidentti Sauli Niinistö on esittänyt, että Suomessa voitaisiin tilanteen salliessa järjestää arktinen huippukokous kaksivuotisen puheenjohtajuuden aikana. Se voisi tuoda Suomeen sekä Venäjän että Yhdysvaltain johtoa.