"Ei tule mieleen yhtään ainoaa juttua" – hallituksen kasvutoimille tyly arvio keskustan kasvupäivän paneelissa
Petteri Orpon (kok.) hallituksen eväät Suomen talouden nostamiseksi eivät herättäneet suurta innostusta keskustan kasvupäivän yrittäjäpaneelissa.
– Ei tule yhtäkkiä mieleen yhtään ainoaa juttua, lappilaisen lomakylän Apukka Resortin toimitusjohtaja Harri Mällinen täräytti.
Keskustelijoiksi toimittaja Eeva Lehtimäen vetämään paneeliin oli kutsuttu Mällisen lisäksi yrittäjä Jenni Parpala Kiffel Pesula Oy:stä, lastenvaateyritys Gugguun toimitusjohtaja Anne Valli ja yrittäjä, startup-sijoittaja Kim Väisänen.
Myöskään Väisänen ei ollut arvioissaan hallituksen talouslääkkeistä juuri positiivisempi.
– No leikkaaminen on lahjattomien hommaa. Siihen pystyy kuka tahansa, Väisänen huomautti.
– Ja en ole ihan varma, onko tämä nykyinen hallitus pystynyt luomaan sellaista tulevaisuuteen katsovaa positiivista henkeä.
Parpala löysi hallituksen ohjelmasta hyvääkin, kuten investointien vauhdittamisen.
– Toinen asia on tämä paikallinen sopiminen. Elikkä toisin sopimisen kiellot poistetaan nyt siellä laista, jolloin myös järjestäytymättömät yritykset pääsevät samalle viivalle järjestäytyneiden kanssa.
Kolmanneksi hyväksi asiaksi Parpala nosti inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistuksen, eli kuntien ja hyvinvointialueiden käyttämien sidosyksikköjen omistusosuuden vähimmäisosuuden noston 10 prosenttiin.
– Kyllä sieltä minusta hyviäkin asioita löytyy.
Kunnat ja hyvinvointialueet käyttävät nykyisin inhouse-yhtiöitä, joiden omistusosuus voi olla hyvinkin pieni. Käyttämällä inhouse-yhtiötä kunnan tai hyvinvointialueen ei tarvitse kilpailuttaa hankintaansa.
Myöskään kotitalousvähennyksen 100 miljoonan euron leikkaus ja arvonlisäveron nosto 25,5 prosenttiin eivät olleet panelistien mieleen.
Mällinen totesi, että matkailualalla on vaikea viedä korotuksia hintoihin ja korotus on tuonut myös käytännön ongelmia.
Parpala sanoi ymmärtävänsä yrittäjänä säästöjen tarpeen, mutta kotitalousvähennyksen sahaaminen edestakaisin ei ole hänen mukaansa toivottavaa.
– Oulussa siivousfirma joutui irtisanomaan seitsemän työntekijää, joka on oikeasti aika paljon parikymmentä henkeä työllistävälle yritykselle, hän kertoi.
Parpalan mukaan kaikki veronkorotukset ovat yrittäjän näkökulmasta aina negatiivisia.
– Mutta täytyy rehellisesti myöntää, että jos puolentoista prosentin hinnankorotus on yritykselle viimeinen niitti, niin onko se yritys enää elinkelpoinen siinä vaiheessa.
Väisänen sanoi, ettei valita veroista ja piti verojärjestelmää suhteellisen hyvänä tällä hetkellä. Väisäsen mukaan moni yrittäjä unohtaa sen, että esimerkiksi pääomatuloveron maksaminen on todella positiivinen ongelma.
– Että on jäänyt jotakin viivan alle.
Parpalan mielestä listaamattomien yritysten osinkoverotusta pitäisi laskea tai vähintäänkin pitää ennallaan, koska esimerkiksi vuonna 2021 mediaaniosinko näissä yrityksissä oli vain 787 € ja ainoastaan vajaa 28% yrittäjistä pystyi nostamaan osinkoa.
Parpala kehotti miettimään, kuinka kannustavaa on tehdä työtä monta vuotta pienellä palkalla ja kantaa riskiä ja vastuuta 24/7 -periaatteella bonusjärjestelmällä, josta saa 787 euroa tilille.
– Kyllä riskin ottamisessa täytyy kannustaa Suomessa enemmän, jotta saadaan kasvuhalukkuutta ylöspäin niissä yrityksissä.
Mällinen piti yhteisöveroa Suomessa tällä hetkellä kilpailukykyisenä ja arvioi, ettei yhteisöveron taso ole Suomessa yhdenkään yrityksen perustamisen esteenä. Hän kaipasi kuitenkin jonkinlaista porrastusta yhteisöveroon vientimarkkinoilla toimiville yrityksille kannustavuuden lisäämiseksi.
Panelistit ottivat kantaa myös työperäiseen maahanmuuttoon. Väisänen ei pitänyt hallituksen ajamaa kolmen tai kuuden kuukauden maastapoistamissäännöstä erityisen dramaattisena kansainvälisessä vertailussa, joskin säännös voisi hänen mielestään olla lievempikin.
Mällisen yritykselle työvoiman saatavuus on avainasemassa.
– Meidän firmassa alkaa 35 prosenttia työntekijöistä olla kansainvälisiä työntekijöitä. Ja Lapin työntekijämäärä ei kerta kaikkiaan riitä tyydyttämään yritysten työvoimatarvetta.
Mällisen yrityksen näkökulmasta työperäinen maahanmuutto on ”aivan välttämättömyys”.
– Ihmettelen sitä, miten työluvissa voi mennä niin kauan aikaa.
Korona-aika laittoi monet pienyrittäjät lujille, mutta Anne Vallin kokemus oli toisenlainen.
– Meille se korona aika oli kasvun aikaa, saimme käännettyä kaikki tapahtumat verkkoon. Verkko on meidän suurin kanavamme muutenkin ja me käytimme sen korona-ajan voitoksi, hän kertoi.