Väitös: Suomen sotilaskurinpitojärjestelmä ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia
Puolustusvoimien sotilaskurinpitojärjestelmä ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vähimmäisvaatimuksia. Tällaiseen johtopäätökseen tuli Roosa Leväinen oikeustieteen väitöskirjassaan, joka tarkastetaan Lapin yliopistossa ensi viikolla.
Yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että väitöskirjan mukaan Suomen sotilaskurinpitojärjestelmässä on lukuisia oikeusturvaan liittyviä ongelmia.
Yksi on se, että kun normaalissa rikosprosessissa esitutkinta, syyteharkinta, oikeudenkäynti ja rangaistuksen täytäntöönpano on jaettu eri viranomaisille, ei vastaava työnjako toteudu sotilaskurinpitomenettelyssä.
Tutkimuksen aineisto koostuu Maavoimien joukko-osastojen kurinpitoratkaisuasiakirjoista. Tiedotteessa kerrotaan, että sotilaskurinpitomenettely on Puolustusvoimien sisäinen menettely, joka rinnastuu nopeutettuun ja yksinkertaistettuun rikosprosessiin.
Menettelyssä käsitellään sotilasrikoksia, joita tiedotteen mukaan tilastoidaan vuosittain noin 3 000 kappaletta. Suurin osa käsiteltävistä epäillyistä rikoksista on varusmiesten tekemiä.
Väitöskirjassa esitetään, että sotilaskurinpitomenettely vastaa oikeudelliselta luonteeltaan rikosprosessia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen määrittämien kriteerien perusteella.
Tästä syystä menettelyn tulisi täyttää Euroopan ihmisoikeussopimuksen kuudennessa artiklassa säädetyt oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vähittäisvaatimukset. Näitä ovat kurinpitoesimiehen esteettömyys, syyttömyysolettama ja itsekriminointisuoja.
Väitöskirjan mukaan Suomen sotilaskurinpitojärjestelmä ei täytä näitä vaatimuksia.
– Puolustusvoimien luonne käskyvaltaorganisaationa sopii varsin huonosti yhteen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten kanssa, Leväinen sanoo tiedotteessa.
Väitöskirjan mukaan sotilaskurinpitomenettelyssä muodostuu asetelma, jossa esimies tutkii ja käsittelee alaistensa tekemiä rikoksia.
Menettelyssä kurinpitoesimiehiksi kutsutut sotilasesimiehet toimivat tutkinnanjohtajina esitutkinnassa, päättävät laatimiensa esitutkintapöytäkirjojen perusteella jatkotoimista, käsittelevät kurinpitoasian varsinaisessa kurinpitomenettelyssä ja vastaavat itse määräämänsä rangaistuksen täytäntöönpanosta.
Lisäksi väitöskirjassa kyseenalaistetaan, toteutuuko rikoksesta epäillyn syyttömyysolettama sotilaskurinpitomenettelyssä. Olettaman mukaan epäiltyä tulee pitää syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on osoitettu laillisesti toteen.
– Kurinpitoesimiehelle muodostuu väistämättä kielletty ennakkoasenne rikoksesta epäillystä heidän esimies-alaissuhteensa vuoksi ja asiasta menettelyn peräkkäisiin vaiheisiin osallistumisen vuoksi, Leväinen sanoo.
Hän nostaa yhtenä järjestelmän ongelmana esiin senkin, että harvalla varusmiehellä on rahaa hankkia itselleen lainoppinutta avustajaa kurinpitomenettelyyn. Sotilasrikoksesta epäillyllä on oikeus avustajan käyttöön.
Tiedotteessa sanotaan, että avustajan läsnäolo esitutkinnassa olisi tärkeää, koska myös sotilasrikoksesta epäiltyä henkilöä koskee itsekriminointisuoja eli oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen.
Tutkimuksessa nähdään yhtenä ongelmana myös se, että sotilaskurinpitomenettely on paikoin yleisen oikeustajun vastainen.
Menettelyssä voidaan käsitellä rikoksina esimerkiksi aamupalalle menemättä jättämistä tai vuoteessa makaamista herätyksen jälkeen.
– Tällaisten tekojen käsitteleminen rikoksina on vastoin yleistä oikeustajua, ja tällaiset teot tulisi dekriminalisoida, Leväinen sanoo.
Hänen mukaansa ongelmia on siinäkin, että järjestelmä on rakennettu sellaisen olettamuksen varaan, että vailla oikeustieteellistä koulutusta olevat sotilaat osaisivat ratkaista vaikeita oikeudellisia kysymyksiä.
Tiedotteessa sanotaan, että tutkimuksen aineistossa oli useita tällaisia kysymyksiä.
– Osa näistä oikeudellisista kysymyksistä on haasteellisia jopa oikeustieteellisen koulutuksen suorittaneille henkilöille, Leväinen kertoo.
– Useassa aineiston kurinpitoratkaisussa esiintyy eriasteisia virheitä, jotka osoittavat järjestelmän asettavan liian korkeat oikeudelliset osaamistavoitteet kurinpitoesimiehille.
Leväinen sanoo, että sotilaskurinpitojärjestelmä ei ole nykymuodossaan tarkoituksenmukainen. Tästä syystä hän esittää, että Suomessa tulisi pohtia erilaisia vaihtoehtoja järjestelmän uudistamiseksi.
Yksi Leväisen ehdottama vaihtoehto olisi erottaa varusmiesten ja ammattisotilaiden kurinpitojärjestelmät toisistaan Ruotsin mallin mukaisesti.
– Varusmiesten kurinpitorikkomukset käsiteltäisiin hallinnollisessa menettelyssä, joka muistuttaisi vankilan kurinpitomenettelyä, Leväinen sanoo.
– Ammattisotilaisiin sovellettaisiin samaa valtion virkamieslain mukaista kurinpidollista vastuuta, jota sovelletaan muihin valtion virkamiehiin.