Maanantai oli mittaushistorian kuumin päivä maapallolla – sunnuntaina mitattu edellinen ennätys rikkoontui 0,06 asteella
Maapallon keskilämpötilaennätys rikkoontui maanantaina uudelleen. Siten maanantai oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kuumin päivä. EU:n ilmastopalvelu Copernicuksen mukaan maapallon keskimääräiseksi lämpötilaksi mitattiin maanantaina 17,15 astetta, Ilmatieteen laitokselta kerrotaan STT:lle.
Edellinen, sunnuntaina mitattu ennätys rikkoontui 0,06 asteella. Sunnuntain ennätys oli vain marginaalisesti (0,01) viime vuoden heinäkuussa mitattua edellistä ennätyslukemaa korkeampi.
– Maanantaina mitattu ennätys rikkoo viime vuoden edellisen ennätyksen kuitenkin jo sunnuntain ennätystä vähän isommalla marginaalilla, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen sanoo.
Lämpöpiikki saattaa Rantasen mukaan rikkoutua uudelleen vielä lähipäivinä.
Nykyinen lämpöennätysaalto on Rantasen mukaan monen tekijän summa.
– Globaali keskilämpötila on kaikkien alueiden keskiarvo yhteensä, jolloin on vaikea sanoa mitään yksittäistä syytä mistä se johtuu, hän toteaa.
Yksi iso tekijä viime päivien lämpöpiikkiin on kuitenkin todennäköisesti eteläisellä pallonpuoliskolla tällä hetkellä käynnissä oleva laaja lämpöaalto.
Eteläinen pallonpuolisko on Rantasen mukaan lämmennyt viimeisen viikon aikana rajusti, jonka seurauksena myös globaali keskilämpötila on tullut ylöspäin. Voimakkaita lämpöaaltoja esiintyy tällä hetkellä ympäri maapalloa.
Rantasen mukaan myös ilmastonmuutoksella on tilanteessa osin näppinsä pelissä.
– Kyllähän ilmastonmuutos pahentaa tätä tilannetta ja vaikuttaa siihen pidemmällä aikavälillä.
Lontoon Imperial Collegen ilmastotutkija Joyce Kimutain mukaan nykyinen lämpöpiikki ovat selvä merkki ilmastonmuutoksesta.
– Tämä on juuri sitä, mitä ilmastotiede kertoi meille tapahtuvan, jos maailma jatkaisi hiilen, öljyn ja kaasun polttamista, hän kertoi keskiviikkona.
Globaali keskilämpötila on tyypillisesti korkeimmillaan heinäkuussa. Rantasen mukaan juuri heinä-elokuun vaihteessa lämpötiloissa törmätään tilastolliseen maksimiin.
– Kaikki palaset tavallaan loksahtivat paikoilleen juuri tämän tilastollisen maksimin aikaan, jonka seurauksena uusi lämpöennätys saatiin ikään kuin helpommin syntymään. Jos tämä tilanne olisi esiintynyt vaikka kaksi tai kolme viikkoa aikaisemmin tai kaksi tai kolme viikkoa myöhemmin, ei välttämättä olisi tehty uutta ennätystä, Rantanen sanoo.
Lisäksi lämpötilojen nousuun on vaikuttanut viime syksynä ja talvena esiintynyt El Nino -ilmiö. El Nino liittyy Tyynenmeren pintalämpötilojen vaihteluun. Merien pintalämpötilat vaihtelevat ilmiössä Rantasen mukaan noin kahdesta seitsemään vuoden välein tapahtuvissa sykleissä.
– El Nino nosti globaalia keskilämpötilaa, ja sen seurauksena keskilämpötilaa on ollut edellisen kolmentoista kuukauden ajan ennätyskorkea.
Kesäkuusta 2023 lähtien joka kuukausi on rikkonut oman lämpötilaennätyksensä verrattuna aikaisempien vuosien samaan kuukauteen. Copernicuksen johtaja Carlo Buontempo kuvasi lämpöennätyksiä tiistaina ”todella huikeiksi”.
Maapallo on kuitenkin ennusteiden mukaan pian siirtymässä pian La Nina -vaiheeseen, jolla on viilentävä vaikutus merenpintojen lämpötiloihin.
– Nyt on sitten odotettavissa, että heinäkuusta tulee ensimmäinen kuukausi reiluun vuoteen, joka ei enää riko kuukausikeskilämpötilaennätyksiä. Eli on todennäköistä, että heinäkuu on piirun verran viileämpi kuin viime vuoden heinäkuu, Rantanen sanoo.
Hänen mukaansa tämä kertoo siitä, että keskilämpötilaa boostannut El Nino on nyt taantumassa.
Myöskään loppuvuoden aikana ei Rantasen mukaan todennäköisesti enää uusia kuukausilämpötilaennätyksiä rikota.