Merenkulkujärjestön pääsihteeri Punaisenmeren tilanteesta: "Hinnat voivat nousta vielä lisää"
YK:n alaisen Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tammikuussa aloittaneella pääsihteerillä Arsenio Dominguezilla riittää työsarkaa. Merenkulkuala painii juuri nyt merkittävän ongelman kanssa, jossa se on sijaiskärsijä, kuten Dominguez huomauttaakin STT:lle.
– Punaisellamerellä on valitettavasti hyvin vaikea tilanne. Laivaliikenne on kokenut siellä ongelmia. Se on sijaiskärsijä, koska sillä ei ole varsinaista yhteyttä alueen geopoliittiseen tilanteeseen.
Dominguezin viittaama geopoliittinen tilanne on se, että Jemenin huthikapinalliset alkoivat ampua muun muassa ohjuksilla Punaisellamerellä ja Adeninlahdella purjehtivia rahtialuksia.
Huthit ovat ilmoittaneet tukevansa iskuillaan Gazaa hallitsevaa äärijärjestö Hamasia sen taistelussa Israelia vastaan. Huthien merkittävä tukija on Iran.
Pääsihteerillä on kolmen kohdan vaatimuslista asian ratkaisemiseksi.
– Ensimmäinen toiveeni on laivaliikenteen ja merenkulkijoiden suojeleminen, koska he ovat viattomia uhreja tässä tilanteessa. He yrittävät toimittaa välttämättömiä tavaroita ympäri maailman.
Toiseksi Dominguez korostaa merenkulun vapauden ylläpitämistä.
– Kolmas vaatimukseni on liennyttää tilanne ja palauttaa (Punaisenmeren) merenkulku normaaliksi.
Dominguez voi vain toivoa tilanteen rauhoittumista. Samalla Dominguez myös painokkaasti vaatii Jemenin huthikapinallisia vapauttamaan Galaxy Leader -rahtialuksen miehistön, jonka he ottivat panttivangiksi 19. marraskuuta Punaisellamerellä.
Dominguez kertoo, että kaikki merenkulkualaan kuuluvat sidosryhmät tekevät yhteistyötä hyvin läheisesti. Aiemmin Punaisellamerellä kulkeville aluksille lisättiin aseistettua turvallisuushenkilöstöä suojaamaan miehistöjä.
Huthien iskut konttialuksia ja öljytankkereita vastaan johtivat siihen, että Punaisellamerellä alkoi länsimaiden operaatio, jossa pyritään suojelemaan aluksia ja iskemään hutheja vastaan Jemenissä. Iskuja ovat tehneet Yhdysvallat ja Britannia.
Huthien iskut ovat silti jatkuneet, ja siksi varustamot ovat siirtäneet alustensa purjehdusreittejä Punaisenmeren ja Suezin kanavan sijaan kiertämään Afrikan mantereen Hyväntoivonniemen kautta.
– Nyt liikenne on kiertoreitillä Hyväntoivonniemen ympäri, ja se pidentää matkaa arviolta kymmenen päivää. Se lisää meriliikenteen päästöjä aikana, jona pyrimme vähentämään meriliikenteen päästöjä, Dominguez selvittää.
Matka-ajan pidentyminen on nostanut alusten operointikuluja. Kyse on eräänlaisesta dominoilmiöstä, sillä esimerkiksi vakuutuskulut ovat nousseet ja rahtikulut kaksinkertaistuneet.
Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoi tammikuussa logistiikka-alan konsulttiyhtiön Drewryn laskeneen, että 12-metrisen merikontin kuljetushinta oli noussut 15 prosenttia.
– Hinnat voivat nousta vielä lisää. Punaisenmeren väylä on tärkein Euroopan ja Aasian välinen reitti. Rahtihinnat kasvavat, kun aluksia täytyy reitittää uudelleen, ja se johtaa lisäongelmiin logistiikassa. Esimerkiksi kontteja ei ole saatavilla silloin, kun on tarve. Se taas johtaa seuraavaan ongelmaan.
Suomi on vientivetoinen maa, joka kärsii, kun kuljetusketjut muuttuvat. Dominguez myöntää aikojen olevan nyt vaikeita mutta valaa uskoa parempaan huomiseen.
– On sopeuduttava globaaliin tilanteeseen, joka vaikuttaa erityisesti nyt laivaliikenteeseen. Meillä on Punaisenmeren tilanne, eikä pidä unohtaa myöskään tilannetta Mustallamerellä.
Mustanmeren tilanteella Dominguez viittaa Venäjän kaksi vuotta sitten aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa, mikä on vaikeuttanut Ukrainasta lähtevää ja sinne tulevaa laivaliikennettä.
Sittemmin Venäjä ja Ukraina solmivat YK:n ja Turkin välityksellä Mustanmeren viljanvientisopimuksen, mutta se raukesi viime heinäkuussa, eikä Venäjä ole halunnut sitä uusia.
Hän muistuttaa silti, että merenkulkuala on sopeutuva. Se on luovinut usean ison kriisin läpi tällä vuosituhannella, kuten vuosien 2008–09 finanssikriisin ja koronapandemian.
– Meidän on oltava sitkeitä. Jatketaan työtä ja vastataan kysyntään toimittamalla tavaroita ympäri maailmaa. Siksi pyydän hieman kärsivällisyyttä, sillä paremmat ajat ovat tulossa, Dominguez uskoo.