Keskustaedustaja varoittaa lisämaksuista maaseudulle – "Noudattaisi Orpon hallituksen linjaa"
Keskustan kansanedustaja Vesa Kallio pitää epäonnistuneena maa- ja metsätalousministeriön työryhmän esitystä maankäytön muutosmaksusta.
Esityksessä ehdotetaan metsän raivaukselle pakollista 5 000 euron hehtaarikohtaista maankäytön muutosmaksua. Maksun suuruusluokka olisi sama riippumatta siitä, mihin käyttöön metsää raivattaisiin. Työryhmän esityksessä maksua ei kuitenkaan perittäisi asemakaava-alueilta.
– Sopii ihmetellä, miksi työryhmää huolettaa vain taajamien ulkopuolinen metsäkato. Ilmastotavoitteiden kannalta metsä on yhtä arvokasta niin maalla, kuin kaupungeissakin. Kasvukeskuksiin keskittyvässä kaupunkirakentamisessa se on tosin oikeasti katoava luonnonvara – pellolla on mahdollisuus kasvattaa hiiltä sitovia kasveja, asfaltilla ei. Jos jostain pitäisi kerätä reipasta maksua, niin peltojen jäämisestä kaupunkirakentamisen alle, Kallio toteaa tiedotteessaan.
Kallio muistuttaa, ettei yhtään hehtaaria peltoa raivata turhaan, vaan suomalaisen ruuantuotannon tarpeisiin.
– Huoltovarmuuden kannalta on välttämätöntä, että ruokaa tuotetaan jatkossakin joka puolella Suomea. Esimerkiksi Salon kaupungissa on peltoa yhtä paljon kuin kotimaakunnassani Etelä-Savossa, mikä tarkoittaa meillä merkittävästi pidempiä etäisyyksiä peltojen ja maatilojen talouskeskusten välillä. Tien päällä on turha kuluttaa aikaa ja luonnonvaroja, jos peltoa voi tehdä navetan viereen, Kallio huomauttaa.
Ehdotetun maankäytön muutosmaksun vaikutukset osuisivat Kallion mukaan nimenomaan maaseudulle. Maksulla olisi toteutuessaan merkittävä kustannuksia lisäävä vaikutus paitsi pellonraivaukseen, myös esimerkiksi metsäauto- ja mökkiteiden rakentamiseen ja tonttien raivaamiseen.
Suurten sähkönsiirtolinjojen rakentamisen lisäkulut maksatettaisiin sähkön käyttäjillä eikä se ainakaan edistäisi maansa menettäneiden maanomistajien saamien korvauksien tason korottamista.
– Esitys on kokonaisuudessaan alueiden eriarvoisuutta lisäävä. Toteutuessaan maankäytön muutosmaksu on tosiasiassa keskittävän aluepolitiikan väline. Sellaisena se noudattaisi Orpon hallituksen aluepoliittista linjaa, jonka keskeisenä tavoitteena on suurten kaupunkien kasvun kiihdyttäminen. Kaupunkien, joita hallituksen mukaan ei ole ensimmäistäkään itäisessä Suomessa.
– Ideologisten pyrkimysten sijaan hallituksen on syytä tarkastella esityksen järkevyyttä muun muassa ruuantuotannon huoltovarmuus huomioiden ja pidättäytyä viemästä sitä käytäntöön.