Väestöliitto varoittaa sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksista lapsiperheisiin – "Lapsikorotus ei ole turha asia"

Lapsiperheet

Väestöliiton mielestä sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset vähätuloisiin lapsiperheisiin tulee arvioida perusteellisesti.

– Täytyy olla valmis myös muokkaamaan linjauksia sen mukaan, miltä vaikutukset näyttävät, sanoi Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta tiedotustilaisuudessa.

Hallitusohjelmassa on nyt työttömyysturvan lapsikorotusten poisto, asumistuen leikkaus sekä toimeentulotuen tiukennus.

Koivuranta näkee hallitusohjelmassa hyvin ristiriitaisia viestejä, koska esimerkiksi lapsilisiin tulee tiettyjä korotuksia, koulutukseen panostetaan ja luvataan turvata työn ja perheen yhteensovittamista.

– Siellä on hienot kirjaukset, mutta leikkauslista on kova. Miten se tasapainotetaan, se on iso kysymys.

Koivuranta muistuttaa, etteivät sosiaaliturvan leikkaukset osu vain kokonaan sosiaaliturvan varassa oleviin, vaan myös pienipalkkaisiin tai osa-aikatöitä tekeviin.

– Myös työssäkäyvät tarvitsevat sosiaaliturvaa, hän huomauttaa.

– Lapsikorotus ei myöskään ole turha asia, koska lapsilla ei ole omaa sosiaaliturvaa. Lapsilisä yhdellä tavalla voidaan nähdä lapsen perustulona, mutta se on pieni ja sen on annettu vuosien aikana pienentyä, sillä siinä ei ole lainkaan indeksitarkastuksia, Koivuranta sanoo.

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch ei näe, että hallitusohjelma pyrkisi erityisesti pureutumaan syntyvyyteen, joka on ennätyksellisen alhaalla.

– Hallitusohjelmasta ei vielä näy, että todella ymmärrettäisiin, että Suomen syntyvyys on maailman alhaisimpia.

Rotkirchin mukaan sosiaaliturvan leikkaukset osuvat ihmisiin, joiden keskuudessa syntyvyys on muutenkin laskenut enemmän kuin muilla.

– Alhaisin syntyvyys on niillä, joilla menee taloudellisesti huonosti, vaikka syntyvyyden lasku koskeekin kaikkia väestöryhmiä.

Rotkirchin mielestä Suomessa ei vielä ymmärretä sitäkään, että väestön ikääntymisen rajuin vaihe on edessä.

– Kolmen vuoden päästä työmarkkinoilla alkaa näkyä pienenevien ikäluokkien määrät. Suurten ikäluokkien ikääntyminenkin on vasta alkanut.

Rotkirch näkee ongelmia siinä, että poliitikkojen katse kääntyy tässä tilanteessa ikääntyvän väestöön.

– Ikääntyvässä yhteiskunnassa panostaminen lapsiperheisiin on yhä tärkeämpää, hän korostaa.

– Vaikka syntyvyys ei nousisi mihinkään, niin nämä ovat ne kansalaiset, joiden pitäisi jaksaa ja tuottaa yhteiskunnalle mahdollisimman paljon.

Rotkirchin mielestä on käsittämätöntä, että esimerkiksi neuvola- ja synnytyspalvelut ovat viime vuosina huonontuneet.

–  Se on pitkässä väestöpoliittisessa linjassa käsittämätön asia, koska on selvää, että tämä vaikuttaa vauvaperheiden terveyteen.

Yhteiskunnan lapsimyönteisyys on tällä vuosikymmenellä silti parantunut. 2010-luvulla riitti puhetta ”kotona laiskottelevista latteäideistä”, ja perhevapaiden leikkaukset olivat jatkuvasti esillä.

– Ilmapiiri oli aika äitivihamielinen. Yhteiskunnallinen viesti lapsiperheille oli epäjohdonmukainen, poukkoileva ja syyllistävä, Rotkirch summaa.

Väestöliiton Perhebarometrissakin näkyy, kuinka vuonna 2018 vain 19 prosenttia vanhemmista koki, että valtiovalta tukee perheitä riittävästi. Vuonna 2022 luku oli 35 prosenttia.

– Tämä muuttui monestakin syystä, eikä vähiten Marinin hallituksen koostumuksesta ja politiikasta.

Rotkirchin mukaan asiantuntijat eivät usko, että tuoreen perhevapaauudistuksen sisältämät toimet sinänsä nostaisivat syntyvyyttä. Uudistus antoi kuitenkin tärkeän viestin.

– Se signaalivaikutus, että tehdään tämä ja tuetaan perheitä, on todella tärkeä. Tällä hetkellä lastensaantitoiveet ovat hyvin paljon kiinni siitä tulevaisuususkosta, yhteiskunnallisesta ilmapiiristä ja tuesta.

Väestöliitto kampanjoi syksyn aikana teemalla ”Kaikki on perheestä”. Kampanjalla halutaan muistuttaa, että perheet ovat Suomen kohtalonkysymys.

Kampanjalla kerätään myös lahjoituksia Perhepulma-palvelulle, joka tarjoaa maksutonta tukea ja neuvontaa pienten lasten vanhemmille.

Palvelun parissa työskentelevä Heidi Schrooten Väestöliitosta kertoo, että vuosittain vastataan yli tuhanteen avunpyyntöön.

– Perheiden avuntarve on selkeästi kasvanut, hän kertoo.

Perheiden pahimpia kipupisteitä ovat yksinäisyys ja sosiaalisen tuen puute, parisuhdeongelmat sekä arjen kuormittavuus.

Väestöliiton mukaan monien perheiden kiristyvä taloudellinen tilanne näkyy palveluiden tarpeissa. Suomessa on paljon perheitä, jotka tipahtelevat turvaverkoista.