Orpon hallituksen työllisyystoimet nostattavat vastalauseita – mutta tutkijat huomauttavat, että helposti luotavat työpaikat on pitkälti jo saatu
Kokoomuksen Petteri Orpon johdolla neuvoteltu hallitusohjelma ei tuoreeltaan kerännyt kiitoksia ammattiyhdistysliikkeeltä ja tulevilta oppositiopuolueilta.
Kovaa kritiikkiä saivat osakseen niin sairausloman ensimmäisen päivän palkattomuus, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus, irtisanomisten ja määräaikaisten työsopimusten helpottaminen, kuin myös tukilakkojen rajoittaminen ja paikallisen sopimisen laajentaminen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra torjui vastalauseita ja vakuutti, että hallitusohjelmaan kirjatut työmarkkinatoimet ovat sekä työntekijöiden että työnantajien etujen mukaisia.
Purran mukaan perussuomalaiset ei näe, että työnantajien ja työntekijöiden edut olisivat toisilleen vastakkaiset ja että näiden ryhmien pitäisi omista poteroistaan vastustaa kaikkia uudistuksia.
– Hyvin monet tämän hallituksen tekemät uudistukset ovat sellaisia, että ne tukevat työllisyyttä, uusien työpaikkojen syntymistä ja työhön kannustamista. Se on nimenomaan molempien osapuolten etu, Purra sanoi tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu 100 000 uutta työpaikkaa, ja ohjelmaan kirjattujen toimien lasketaan tuottavan niitä liki 80 000.
Tosiasiassa Suomen työllisyyden kehitys on kylläkin enemmän kiinni talouden suhdanteista kuin hallitusohjelman muotoiluista, huomautti tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta.
– Jos tulee esimerkiksi globaalin kysynnän heikentyminen aiheuttama taantuma, on ihan sama mitä hallitus tekee. Tai jos tulee erittäin voimakas kasvubuumi, jos sota Ukrainassa yhtäkkiä loppuisi ja siellä alkaisi jälleenrakentaminen, niin sitten työllisyys nousisi, vaikka ei tehtäisi mitään, Maliranta sanoi.
Lisäksi työllisyyden nostaminen nykyisestä tasosta alkaa olla haastavaa. Suomen kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä suhteessa työikäiseen väestöön on jo historiallisesti korkea.
– Helpot tai keskihelpot työllistymismahdollisuudet on jo aika pitkälti hyödynnetty. Siellä on yhä enemmän työllistämistoimenpiteiden kohteena sellaisia ihmisiä, joilla tämä työllistyminen on tavallista haasteellisempaa, Maliranta sanoi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju totesi myös, että laskelmat työllisyysvaikutuksista ovat epävarmoja.
– Olennaista on, että tässä on tekemisen meininki. Tehdään monenlaisia uudistuksia, jotka kaikki osoittavat samaan suuntaan, Kangasharju kiitteli.
Suomessa on myös Kangasharjun mukaan nyt jo niin hyvä työllisyys, että pelkästään suhdanteiden avulla sitä ei enää saada parannettua.
– Siksi me tarvitsemme näitä rakenteellisia uudistuksia, jotka patistavat enemmän ihmisiä työnhakuun.
Hänestä hallitusohjelmassa on myönteistä, että tuleva hallitus ottaa todesta tutkijoiden arviot siitä, että työllisyyttä voidaan parantaa ansiosidonnaiseen kohdistuvilla toimilla.
Olennaista on, että tässä on tekemisen meininki.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju
Sekä Maliranta että Kangasharju ennakoivat, että työmarkkinoiden ilmapiiri tiukentuu lähiaikoina.
– Tässä tavoitellaan kohtuullisen merkittävää voimasuhteiden muutosta. On ennakoitavissa, että ei se ilman kamppailua käy, Maliranta sanoi.
Esimerkkinä hän mainitsi paikallisen sopimisen lisäämisen, jota koskeva tutkimusnäyttö on ristiriitaista.
– Kirjallisuuden perusteella voidaan kyllä sanoa, että on kyllä tilanteita, joissa paikallinen sopiminen johtaa win-win-tilanteisiin. Se tapahtuu silloin, kun paikallisen sopimisen edellytykset ovat kunnossa ja osapuolten neuvotteluvoimat ovat jossain määrin tasapainossa.
Purran arvioon työmarkkinaosapuolten yhteisistä eduista Maliranta totesi, että tilanne vaihtelee – välillä edut ovat yhteneväiset, välillä eivät.
– Kovasti toivoisin, että reformien edistämisessä painopiste olisi sellaisissa, jotka olisivat win-win-tilanteita tai vähintäänkin neutraaleja toiselle osapuolelle, Maliranta sanoi.
Kangasharjun mielestä vastalauseet ovat ymmärrettävissä, kun puututaan ammattiyhdistysliikkeen olemassaolon ydinkysymyksiin.
– Varmasti ay-liike haluaa rähistä tästä ja taistella omien etujensa puolesta, mutta meidän muiden kannattaisi ajatella niin, että tässä on kuitenkin ehdottomasti koko Suomen edusta kyse, Kangasharju sanoi.
Hän korosti, että ohjelmaan kirjatuilla toimilla ei tavoitella kansainvälisesti vertaillen mitään poikkeuksellista. Esimerkiksi lakkoja koskevat säännöt tulisivat lähelle sitä, mikä on muiden Pohjoismaiden käytäntö.