Japanin nihkeä maahanmuuttolinja pitänee pintansa, vaikka väestö vanhenee ja työvoimapula uhkaa
Japanin tiukkaan maahanmuuttolinjaan ei ole odotettavissa merkittävää muutosta, vaikka maan väestönkehitys jatkuu epäsuotuisana.
Kokushikan-yliopiston professori Eriko Suzuki kertoo STT:lle, että laskeva väkiluku, paheneva työvoimapula ja kiristyvä kilpailu työvoimasta ovat luoneet ”jonkinasteisen ymmärryksen” siitä, että maahanmuuttoa tarvitaan Japaniinkin.
– Väestön väheneminen ja työvoimapula ovat varmaan olleet oletettua vakavampia. Kilpailu Korean, Kiinan ja Taiwanin kanssa työvoimasta on kiristymässä. Siksi maahanmuuttajien palveluita on laajennettu ja laajennettaneen jatkossakin.
– Ulkomaalaiset on kuitenkin alun perin nähty hallinnoinnin kohteena, eikä se ole muuttumassa, hän arvioi.
Japanin ulkomaalaisväestö on kasvanut viime vuosina. Virallisen väestölaskennan mukaan ulkomaalaisten määrä nousi lähes 44 prosentilla eli 835 000:lla vuosina 2015–2020. Koska syntyperäisten japanilaisten määrä laski samalla aikavälillä lähes 1,8 miljoonalla, ulkomaalaisten osuus väestöstä nousi 1,5:stä 2,2 prosenttiin.
– Maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt, oikeudet eivät, toteaa Suzuki.
Japanin oikeusministeriö on huhtikuussa avaamassa kaksi uutta maahanmuuttokaistaa kansainvälisille osaajille. J-Skip-kaista tuo erityisosaajien oleskeluluvan piiriin lisää työntekijöitä koulutus- tai työtaustan ja vuositulojen perusteella. J-Find taas tarjoaa ulkomailla huippuyliopistoista valmistuville mahdollisuuden etsiä työtä maassa korkeintaan kahden vuoden ajan.
Suzuki ei ole näistä keinoista vakuuttunut. Japanin pitäisi hänen mukaansa tehdä enemmän kilpaillakseen tosissaan osaajista: työelämän tasapainoa pitäisi parantaa, sukupuolten välistä epätasa-arvoa kuroa umpeen, julkista kielenopetusta tarjota valtakunnallisesti ja maahanmuuttajien oikeuksia lisätä äänioikeudesta alkaen.
– On kauheaa, että pitkään maassa asuneet eivät voi ilmaista poliittisia mielipiteitään. Edes äänioikeudesta paikallisvaaleissa ei keskustella, hän harmittelee.
Japanin kova linja on niittänyt mainetta länsimaisissa oikeistopiireissä. Perussuomalaisten mukaan Japani on malliesimerkki maasta, joka on rajoittanut maahanmuuttoa säilyttääkseen japanilaisen kansallisvaltion.
Suzuki arvioi, että historiallisesti linjan taustalla voi olla halu säilyttää homogeeninen kansallisvaltio ja ajatus japanilaisen kulttuurin ylivertaisuudesta.
– Ihmiset vallan ytimessä ovat yhä erittäin konservatiivisia. On surullista, että (tämä) heijastuu käsityksiin japanilaisista ja japanilaisesta yhteiskunnasta, hän sanoo.
Kansan ja elinkeinoelämän asenteet ovat myönteisempiä. Vaikutusvaltainen Keidanren-yritysjärjestö hahmottelee vuoteen 2030 ulottuvassa visiossaan monikulttuurisempaa yhteiskuntaa, jossa ulkomaalaiset nähdään paitsi kuluttajina ja työntekijöinä, myös yhteiskunnan toimintoja tukevina, alueilleen kiinnittyneinä asukkaina.
Japanin on järjestön mukaan siirryttävä ulkomaalaisten vastaanottamisesta ”strategiseen houkutteluun”.
Suzuki muistuttaa, että vastuu on myös yrityksillä.
– Yritykset haluavat vastaanottaa ulkomaalaisia, mutta jos kysytään, ovatko ne muuttuneet, vastaus on eivät juuri. Ne ovat yhä miesten työpaikkoja. Ellei tätä korjata, en usko, että yritysten kaipaamat huippuosaajat haluavat tulla tänne.
Japanin työ-, terveys- ja sosiaaliministeriön helmikuun lopussa julkistamat ennakkotiedot kertovat, että viime vuonna maassa syntyneiden määrä laski yli 43 000:lla edellisvuodesta reiluun 799 700:aan. Kyseessä oli seitsemäs peräkkäinen pohjanoteeraus syntyvyydessä ja ensimmäinen kerta vuoteen 1899 ulottuvassa mittaushistoriassa, kun maassa syntyi alle 800 000 lasta vuodessa.
Rajapyykki saavutettiin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin vielä vuonna 2017 arvioitiin.
Japanissa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on maailman toiseksi korkein, 29 prosenttia. Japania edellä on vain eurooppalainen minivaltio Monaco.
Pääministeri Fumio Kishida sanoi tammikuussa Japanin olevan ”kuilun partaalla”, sillä epäsuotuisa väestökehitys uhkaa jo yhteiskunnan perustoimintoja. Kishida asetti työryhmän kartoittamaan keinoja syntyvyyden nostamiseksi kolmella osa-alueella: lapsilisät ja muut taloudelliset tuet, varhaiskasvatuksen palveluiden laajentaminen ja työelämän uudistaminen.
Työryhmän on määrä julkistaa konkreettiset toimenpide-ehdotuksensa myöhemmin tässä kuussa.
Hallituksen tavoite on nostaa maan kokonaishedelmällisyysluku 1,3:sta 1,8:aan. Asiantuntijat ovat muistuttaneet, että laskevaa käyrää on yritetty kääntää nousuun jo 1990-luvulta lähtien, jolloin maassa järkytyttiin hedelmällisyysluvun laskusta 1,57:ään. Keinot ovat kuitenkin pysyneet pitkälti samoina.
Asiantuntijat ovat peräänkuuluttaneet erityisesti koulutuksen maksullisuuden poistamista.
– Kokonaishedelmällisyysluku jatkanut laskuaan 1,57-shokin jälkeen. Silti hallitus puhuu yhä aivan kuin sillä olisi taikatemppuja (syntyvyyden) nostamiseksi, sanoo professori Suzuki.
– On toki hienoa, että se pyrkii luomaan ympäristön, jossa ne, jotka haluavat, voivat synnyttää ja kasvattaa lapsia turvallisin mielin, mutta se ei ole minusta tehokasta väestöpolitiikkaa. Pitäisi yksinkertaisesti kohdata se tosiasia, että maahanmuuttajia tarvitaan. On kuitenkin korkea todennäköisyys, että niin ei koskaan tapahdu.