Amnesty: Poliisilaitokset kohtelevat mielenosoituksia eri tavoin, eivätkä kansalaisetkaan tunne oikeuksiaan
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan eri puolilla Suomea on eroja siinä, miten poliisi tuntee mielenosoitusoikeudet.
Amnestyn mukaan esimerkiksi poliisin käytännöt mielenosoitusten turvaamisessa vaihtelevat suuresti eri paikkakunnilla. Järjestö varoittaa, että poliisilaitosten erilaiset käytännöt vaarantavat kokoontumisvapauden yhdenvertaisen toteutumisen Suomessa.
Kokoontumislain mukaan julkisen vallan on edistettävä kokoontumisvapauden käyttämistä turvaamalla oikeus kokoontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luomalla edellytyksiä yleisten kokousten, kuten mielenosoitusten, järjestämiselle.
– Mielenosoitusten turvaaminen vaatii poliisilta ammattitaitoa. Useimmissa mielenosoituksissa poliisi on toiminut hyvin, mutta käytännöissä on epäjohdonmukaisuutta, sanoo Amnestyn Suomen-osaston asiantuntija Anu Tuukkanen järjestön tiedotteessa.
Amnestyn vapaaehtoiset tarkkailivat viime vuonna yhteensä 18:aa mielenosoitusta Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Järjestön mukaan kaikki mielenosoitukset olivat rauhanomaisia ja valtaosassa niistä poliisi täytti velvoitteensa turvata ja edistää kokoontumisvapauden toteutumista.
Amnestyn mukaan epäjohdonmukaisuus poliisin toiminnassa näkyy esimerkiksi kiinniottotilanteissa ja mielenosoitusten paikan määräämisessä.
– Tarkkailijat havaitsivat poliisin toimintaan liittyviä epäkohtia erityisesti mielenosoituspaikkaan, kulkueiden reititykseen, mielenosoituksissa käytettäviin välineisiin sekä poliisin otteisiin liittyen. Lisäksi aktivisteilta kerätyn tiedon perusteella poliisin käytännöt mielenosoitusten turvaamisessa vaihtelevat suuresti eri paikkakunnilla. Myös vastamielenosoittajiin on suhtauduttu mielenosoituksesta riippuen eri tavoin, järjestö sanoo.
Helsingissä, missä suuri osa mielenosoituksista järjestetään, poliisi Amnestyn mukaan huolehtii pääsääntöisesti aina itse liikenteen ohjauksesta sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä mielenosoituksissa.
Amnestyn aktivisteilta saamien tietojen mukaan joillain paikkakunnilla mielenosoituksen järjestäjiä on vaadittu asettamaan mielenosoituksiin esimerkiksi liikenteenohjaajia.
Eräässä kaupungissa mielenosoituksen järjestäjää oli ohjeistettu hakemaan hakemaan mielenosoitukselle tapahtumalupaa ja esitetty vuokran perimistä. Lopulta vuokraa ei Amnestyn mukaan kuitenkaan peritty, koska kaupunki ilmoitti katsoneensa, että kyseessä oli hyväntekeväisyystapahtuma. Käytännöt eivät ole linjassa kokoontumislain vaatimusten kanssa, järjestö sanoo.
Amnestyn mukaan alueellisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että viranomaisia koulutettaisiin mielenosoitusoikeudesta ja heille laadittaisiin selkeät ohjeistukset mielenosoitusten turvaamisesta.
Amnestyn teettämän kyselyn mukaan myös kansalaisten tiedot kokoontumisvapaudesta ovat heikot. Esimerkiksi vastaajista vain alle viidennes tiesi, ettei mielenosoituksen järjestämiseen tarvita poliisin lupaa.
Mielenosoituksesta tulee ilmoittaa poliisille vähintään 24:ää tuntia ennen, jotta poliisi ehtii järjestää riittävät resurssit sen turvaamiseksi. Luvan pyytämisestä ei kuitenkaan ole kyse.
Samassa kyselyssä lähes 60 prosenttia vastaajista oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että poliisin tulee aina estää mielenosoituksesta aiheutuvat häiriöt liikenteelle, tarvittaessa voimaa – kuten sumutetta – käyttäen.
– Mielenosoitukset saavat aiheuttaa häiriötä. Rauhanomaista mielenosoitusta ei tulisi hajottaa ainoastaan liikenteen häiriytymisen vuoksi, vaan kaupunkitilaa tulisi voida käyttää myös osallistumiseen ja vaikuttamiseen, Tuukkanen sanoo.