Lintilä: Tuulivoiman maksamatta jääneestä tuotantotuesta 300 miljoonaa uuteen sähkötukeen

Tuulivoiman tuotantotuesta saadaan noin 300 miljoonaa euroa hallituksen kaavailemaan uuteen sähkötukeen. Asiasta kertoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) STT:lle. Lintilän mukaan hinnat ovat olleet sellaiset, että tuulivoimalle ei ole maksettu tuotantotukea, joten siihen varattu raha pystytään kohdentamaan uudelleen.

Hallitus kertoi eilen tukipaketista, jolla se pyrkii hyvittämään korkeista sähkön hinnoista kärsiviä kotitalouksia ensi talvena. Keinoina on niin verotuksellisia ratkaisuja kuin suora tuki heille, joilla ei ole juurikaan verotettavaa tuloa. Tähän suoraan tukeen voidaan siis kohdentaa tuulivoiman maksamatta jääneitä tuotantotukia.

Lintilän mukaan sähköpaketin suuruus on kaikkiaan noin 800 miljoonaa euroa. Kun puhutaan isoista volyymeistä, hintaa tulee, hän sanoo.

–  Kaksi muuta keinoa sähkötuen lisäksi ovat verotuksellisia, joten niillä ei ole suoraa kehysvaikutusta. Toki verotuottoja ne vähentävät.

Hallitus kertoi torstaina ensi vuoden budjettiesityksen yhteydessä, että sähkön arvonlisäveron alentamisen lisäksi valmistellaan kotitalousvähennyksen kaltainen uusi määräaikainen verovähennys, jonka voisi saada sähkölaskun suuruuden perusteella.

Verovähennyksen olisi tarkoitus olla hyödynnettävissä ensi talvena verokortin muutoksen kautta.

–  Tarkoitus olisi saada parametrit verottajalle jo ensi viikon aikana. Aikataulu painaa päälle, Lintilä sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomessa on lisäksi 1,8 miljoonaa yli 25-vuotiasta, jotka maksavat korkeintaan 2  000 euroa veroja vuodessa.

Sen takia esitetään heihin vaikuttavaa sähkötukimallia.

–  Yhdyn niihin puheenvuoroihin, että tuet pitää kohdistaa sinne, missä sähkön hinnan nousu tuntuu eniten. Aivan täsmälleen näin, mutta mikä on se tapa? Meillä ei ole mahdollista alkaa rakentaa mitään uutta tietojärjestelmää, koska sen tekeminen kestäisi niin kauan, että talvi olisi ohi jo.

Lintilä huomauttaa, että heikoimmassa asemassa olevien lisäksi kasvavat sähkölaskut voivat kolahtaa rajusti sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuviin keskituloisiin, vaikka olisi työpaikkakin.

–  Nyt haettiin yksilötasoon vaikuttamista ja ehkä myös keskiluokan uskon palauttamista siihen, että voidaan myös tehdä ratkaisuja, joilla on heitä tukevia vaikutuksia.

Hallituksen huoleksi jäi vielä erityisesti maatalouden tilanne. Lintilän mukaan parhaillaan etsitään aktiivisesti tapoja, joilla sen kriisiä pystyttäisiin vielä huojentamaan.

Lintilä vetoaa edelleen myös kunnallisiin energiayhtiöihin, joiden hänen mielestään tulisi nyt vakavasti pohtia tuottotavoitetta.

–  Onko pakko tiristää maksimaalinen tuotto tässä tilanteessa vai voisiko tulla sen verran vastaan, että pystyisi välttämään hintojen korotukset.

Samaten laskujen maksuajoissa voisi Lintilän mielestä nyt joustaa.

Hallitus päätyi esittämään kotitalousvähennyksen kaltaista verovähennystä ja suoraa sähkötukea budjettiin, vaikka valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) asettama virkamiestyöryhmä ei niitä neuvottelujen pohjaksi antamassaan raportissa puoltanut.

–  Työryhmä ehdotti vain sellaisia toimia, joista tiesimme, että ne pystytään varmasti toteuttamaan nyt alkavaa talvea varten, sanoo valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja, joka oli työryhmän puheenjohtaja.

Nämä toimet olivat muun muassa sähkön arvonlisäveron alentaminen ja asumistuen korotus lämmityskustannusten osalta, jotka löytyvät myös hallituksen keinovalikoimasta.

Hallituksen linjaamia muita tukitoimia joudutaan vielä selvittämään. Ne ovat Kajanojan mukaan uudenlaisia järjestelmiä, joiden toteuttamiskelpoisuutta työryhmä ei sille annetussa ajassa pystynyt varmistamaan. Työryhmä asetettiin 11. elokuuta.

–  Todennäköisesti ne jossain muodossa saadaan voimaan ensi talveksi, mutta vielä ei tiedetä ihan tarkasti missä muodossa.

Kajanoja kuitenkin uskoo, että uudet mallit valmistuvat viimeistään kahdessa viikossa, kuten Saarikko torstaina lupaili.

Hän painottaa, että kaikissa erilaisissa toimenpiteissä pitää ottaa huomioon, miten ne tarkasti ottaen kohdentuvat ja mikä on hintalappu julkiselle taloudelle.

–  Lisäksi täytyy miettiä, ovatko ne toimeenpantavissa ensi talveksi ja mitä kenties negatiivisia kannustinvaikutuksia niihin liittyy. Jos tuetaan kotitalouksien sähkön käyttöä, niin totta kai se jossain määrin voi lisätä sitä, mikä tietysti on epätoivottava sivuvaikutus.

Yksikään ehdotetuista toimista ei ole Kajanojan mukaan täydellisesti toimiva lääke. Siinä mielessä on järkevää tehdä useampia erilaisia ratkaisuja. Niissä kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

Kajanoja ei ota kantaa siihen, minkä tuloluokan kotitalouksia on tarve tukea. Se on poliittinen päätös.

–  Sen voin sanoa, että tässäkin on merkityksensä sillä, minkälaisia verojärjestelmän muutoksia meillä on nopeasti otettavissa käyttöön. Ihan jo verohallinnon tietojärjestelmät voivat olla tietynlainen rajoite.

–  Jos olisi vuosi aikaa, pystyisimme tekemään aika paljon asioita, joita nyt ei viikossa tai parissa pystytä tekemään.