Taitettu indeksi suosii nyt eläkeläisiä – ainakin hetken

Pääkirjoitus

Paavo Lipposen (sd.) hallitus päätti niin sanotun taitetun indeksin käyttöönotosta työeläkkeiden korotuksissa vuoden 1996 alusta. Päätös perustui työmarkkinajärjestöjen sopimukseen. Niillä on perinteisesti ollut ratkaisuvalta työeläkejärjestelmän kehittämistä koskevissa kysymyksissä sillä perusteella, että rahat työeläkkeisiin kootaan työnantajilta ja työntekijöiltä.

Työeläkkeitä korotettiin aiemmin niin sanotulla tasaindeksillä, jossa inflaatio ja ansiotason nousu saivat kumpikin 50 prosentin painoarvon. Taitettu indeksi muutti tasapainon niin, että inflaation painoarvo nousi 80 prosenttiin ja yleisen ansiotason nousu putosi 20 prosenttiin indeksin laskennassa.

Uudistuksen taustalla oli huoli eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydestä. Sen oikeudenmukaisuudesta on sen jälkeen väitelty pitkään ja hartaasti, nyt jo 26 vuotta.

Kriitikoiden mielestä taitettu indeksi on johtanut työeläkkeiden jälkeenjääneisyyteen suhteessa palkkoihin. Tämä on sikäli totta, että palkat ovat yleensä nousseet enemmän kuin kuluttajahinnat. Taitettu indeksi turvaa eläkeläisten ostovoiman säilymisen, mutta suhteessa työssäkäyviin heidän ostovoimansa kasvaa normaaliaikoina hitaammin.

Vuoden 1996 jälkeen on pidetty kuudet eduskuntavaalit. Kaikissa vaaleissa on ollut mukana ehdokkaita ja puolueitakin, jotka ovat lupailleet taitetun indeksin poistoa ja paluuta tasaindeksiin.

Suuret puolueet eivät ole yleensä lähteneet mukaan näihin lupauksiin. Tämä politiikan alue on luovutettu jonkinlaisella kirjoittamattomalla sopimuksella asiantuntijoiden ja työmarkkinajärjestöjen hoidettavaksi.

Eikä tuloksissa ole moittimista. Järjestelmään on tehty matkan varrella useita muutoksia, jotka varmistavat, että eläkkeet maksetaan jatkossakin ajallaan.

Eläkeikää on hilattu ylöspäin ja varhaisen eläköitymisen väyliä on tukittu. Näin työssäolevien ja eläkemaksuja maksavien palkansaajien määrä on saatu pidettyä riittävän suurena eläkeläisten määrään verrattuna.

Järjestelmän tukena ovat vielä muhkeiksi kasvaneet eläkerahastot, joita työmarkkinajärjestöt hallinnoivat. Ne ovat sitkeästi torjuneet esimerkiksi pyrkimykset käyttää rahastoja kulloisenkin hallituksen tärkeinä pitämien investointien rahoittamiseen.

Ensi keväänä saatetaan käydä jopa historialliset eduskuntavaalit siinä mielessä, että taitetusta indeksistä on vaikea tehdä nyt tehokasta vaaliteemaa. Syynä on inflaation kiihtyminen muun muassa Ukrainan sodan vuoksi.

Inflaatio huitelee nyt 7-8 prosentin lukemissa. Vuoden alussa tehtyjen sopimusten mukaan palkat nousevat tänä vuonna vain kaksi prosenttia. Liukumat ja muuta järjestelyt voivat nostaa ansiotasoa, mutta inflaatio ylittää tänä vuonna joka tapauksessa reippaasti palkkojen nousun.

Niinpä työeläkkeet nousevat ensi vuoden alussa poikkeuksellisen paljon ja enemmän kuin palkat nousevat.

Kaiken lisäksi Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti aikaistaa kansaneläkkeiden indeksikorotuksia tämän vuoden elokuulle.

Ensi vuoden alussa voi olla vaikea kiihottaa eläkeläisiä lupauksilla taitetun indeksin poistosta. Toki eläkeläisten voitto jää väliaikaiseksi, jos olot palautuvat normaaleiksi niin että palkkojen nousu ylittää inflaation.

Eläkeläisten kannattaa kuitenkin seurata tiiviisti työmarkkinajärjestöjen kannanottoja. Kysymys kuuluu, sietävätkö ne edes väliaikaisesti nyt syntymässä olevan tilanteen.

Jos työeläkkeet näyttäisivät nousevan useamman vuoden nopeammin kuin palkat, eläkejärjestelmästä saattaa nousta vaatimuksia tilanteen muuttamisesta.

Ettei vain kävisi niin, että työmarkkinajärjestöt alkavat vaatia taitetun indeksin väliaikaista poistamista.