Uuden kasvun suora tie
Liisa Hyssälä antoi minulle keväällä lempinimen Kasvu-Roininen. Kannan sitä ylpeänä.
Timo Laaninen kirjoitti taannoin Suomenmaan Vieraskynä-kirjoituksen ’Vapaan kansan kasvun tielle’. Tunnen hengenheimolaisuutta sen kanssa.
Samalla ymmärrän myös kasvupolitiikan kriitikoita. He kysyvät – keskustan tavoite tuplata talouskasvu on ok, mutta kuinka talouskasvu tuplataan? Missä ovat toimenpiteet ja konkretia?
Yritän lyhyesti kuvata, millaisia toimia kasvun käynnistäminen edellyttää. Ja miksi kasvupolitiikka tarvitsee keskustaa.
Menneen syksyn aikana sorvasimme puolueen kasvuryhmässä vanhoista ja uusista aihioista 11 kasvuehdotusta. Näistä seitsemän on kokonaan tai osittain mukana puolueen vaihtoehtobudjetissa: yhteisöveron alentaminen ja Viron veromallin suuntaan siirtyminen, kotitalousvähennyksen palautus, asuntotuotantoon ARA-välimalli, eläkeyhtiöiden sijoitusten lisääminen suomalaisiin kasvaviin pk-yrityksiin, työurien jatkamisen verokannustin, erityistalousalue Itä-Suomi ja investointikannustimien ulottaminen pk-yrityksiin. Reformeja, sekä isompia ja pienempiä, systeemisiä muutoksia.
Kaikki edellä kerrotut ovat kasvua ruokkivia toimia. Ja mikä parasta – iso osa niistä on ns. itse itseään rahoittavia. Esimerkiksi ARA:n välimalli on kertaalleen testattu. Se loi finanssikriisin keskellä 15 vuotta sitten 7400 uutta järkevän hintaista asuntoa ihmisille, noin 20000 henkilötyövuotta työtä tekijöille ja suuruusluokkaa 600 miljoonaa euroa verotuloja. Nyt on hyvä aika ottaa koeteltu keino käyttöön uudelleen.
Yhteistä kaikille tässä kuvatuille kasvutoimille on ihmisen keskiöön asettaminen – ei valtiosysteemin eikä suuryritysten, vaan ihmisen.
Kasvuryhmän ehdotuksia on myös varastossa kevään puoliväliriiheä varten: suurille ja pienille sama ja tasa-arvoinen osinkovero, YeL-kokonaisuudistus, ihmisten perintöveron korvaaminen myyntivoittoverolla, investointiohjelman tuplaus sekä kohdentaminen energiamurrokseen ja yritystukien karsinta odottavat täsmennyksiä ja skarppausta.
Myös sote ja terveyspalvelut voidaan nähdä kustannusten sijaan kasvualana. Ja johtaa sitä sellaisena.
Yhteistä kaikille tässä kuvatuille kasvutoimille on ihmisen keskiöön asettaminen – ei valtiosysteemin eikä suuryritysten, vaan ihmisen.
Keskustan kasvupolitiikka onkin tämän päivän ’Uuden kasvun suoraa tietä’ – tietä kohti parempaa kasvun kautta.
Uuden kasvun suoralla tiellä tarvitaan keskustaa. Se on ainoa puolue, jonka vaihtoehtobudjetissa – tai hallituksella budjetissaan – on todellisia kasvun lääkkeitä. Vaikuttavia.
Keskustaa tarvitaan myös, koska se on ’ollut ennenkin’. Juha Sipilän johtama hallitus korjasi maan suunnan sixpackin jäljiltä. Samaa ’uuden kasvun suoraa tietä’ tarvitaan nyt. Olkoon se myös syy olla ehdokkaana tulevissa vaaleissa.