Hallitus epäonnistui yhdessä tärkeimmistä hankkeistaan

Orpo-Purran hallituksen hallitusohjelmassa oli kaksi erityisen tärkeää kirjausta: kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Lisäksi arvioidaan mahdollisuutta tehdä valtionosuusjärjestelmään määräaikainen korjaus niin, että minkään kunnan valtionosuuksien maksatus ei ole negatiivinen.

Asiasta vastaava ministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ilmoitti sosiaalisessa mediassa perjantaina 21.11., että hallitus luovuttaa ja valtionosuusuudistusta ei tule. Sen sijaan joitain päiviä tämän jälkeen saimme kuulla, että hallitus löysi ratkaisun niin taksilain kuin alueidenkäyttölainkin osalta.

Nämä kolme lainsäädäntöhanketta ovat olleet hallitukselle ilmeisen kivuliaita. Jos jostain sen olisi tullut päästä sopuun, niin valtionosuusuudistuksesta. Kahden muun merkitys erityisesti itäiselle Suomelle on merkittävästi pienempi. 

Valtionosuusuudistuksen kaatamisella hallitus pitää yllä kuntien välistä räikeää eriarvoisuutta. Tämä näkyy konkreettisesti palvelujen eriarvoistumisena kuntalaisille riippuen siitä, missä kunnassa satut asumaan. 

Myös kunnallisverotuksen erot kasvavat entisestään, kun 20 kuntaa joutuu maksamaan valtiolle siitä, että ne toteuttavat lakisääteisiä palveluja kuntalaisille.

Niin sanotut kasvukeskukset kyllä Suomessa pärjäävät, mutta suurin osa muuta Suomea jää toistuvasti joko hallituksen toimien ulkopuolelle tai niihin kohdennetaan vain negatiivisia toimenpiteitä. Olipa sitten kyse kunnista tai hyvinvointialueista.

Valtionosuusuusuudistuksen kaataminen kertoo osaltaan, mitkä asiat hallitukselle ovat tärkeitä – saako lapsesi parasta mahdollista koulutusta tai varhaiskasvatusta, vai minkä väriset kilvet takseissa jatkossa on.