Hallituksen hyvät aikomukset jäävät puolitiehen
Keskiviikkona 23.4.2025 käytiin eduskunnassa lähetekeskustelu hallituksen esityksestä yli 65 -vuotiaiden Kela-korvauksista. Käyn tässä läpi joitain keskeisiä huomioita hyvinvointialueiden antamista lausunnoista esitykseen liittyen.
Esityksen taustana on hallitusohjelman kirjaus perusterveydenhuollon saatavuuden parantamisesta ja hoitojonojen purkamisesta. Hyviä ja kannatettavia asioita molemmat.
Lähtökohtaisesti tällaisen kokeilun tekeminen on hyvä asia. Hallituksen esitys on kuitenkin vajavainen, jotta se edesauttaisi hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista.
Ensinnäkään Kela-korvauskokeilu ei sisällä hoidontarpeen arviointia, mikä julkisella puolella toteutetaan terveydenhuoltolain mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että palveluihin ohjautuminen toteutuu eri tavalla kuin julkisella puolella.
Lakiesityksen vaikutusarvioinnissa todetaan, että yksityissektorin toiminta on vahvasti lääkärivetoista. Tavoite asiakkaiden valinnanvapaudesta kokeilussa toteutuu, mutta asiakas ei ohjaudu tehokkaimmalla tavalla oikeaan aikaan oikealle ammattilaiselle – sairaanhoitajalle, fysioterapeutille, psykiatriselle sairaanhoitajalle, psykologille tai sosiaalityön ammattilaiselle.
Hallituksen esityksen mukaan yksityislääkäri ei voi määrätä kaikkia tarpeellisia laboratoriokokeita ja tutkimuksia, vaan potilas joutuu hakeutumaan julkisen palvelun piiriin saadakseen tarvittavat tutkimukset.
Yleislääkärin hoidon jatkuvuuden tiedetään vähentävän sairaalahoitoon joutumista ja ennenaikaisen kuoleman riskiä. Nyt hallituksen esittämä Kela-korvausmalli ei edistä hoidon jatkuvuutta.
Esityksen tavoitteeksi mainittu julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventäminen toteutuisi vain tilanteissa, joissa lääkärikäynti olisi episodinomainen kertakäynti, eikä vaadi hoidon jatkuvuutta.
Hoidon jatkuvuus on erityisen suuressa roolissa yli 65-vuotiailla. Tältä osin hallituksen esitys pahimmillaan heikentää heidän hoitoaan.
Julkisen puolen perusterveydenhuollon kiireettömällä lääkärin vastaanotolla hoidetaan yleensä useampaa kuin yhtä potilaan asiaa. Hallituksen esityksen kiinteä 100 euron hinta 20 minuutin vastaanotosta ohjaa käyttöä siten, että vastaanotolla hoidetaan yksittäisiä asioita, mikä johtaa useimpiin käynteihin.
Tämä tarkoittaa käytännössä, että hoitojonojen lyhenemistä ei tapahdu. Rahaa kyllä kuluu, mutta hyödyt eivät toteudu.
Hyvinvointialueilla on kehitetty toimintaa siten, että potilas saa aina palvelua parhaalta ammattilaiselta ja lääkärin vastaanottoa edeltävästi otetaan tarpeelliset tutkimukset. Tämän myötä yhdellä käynnillä pystytään hoitamaan enemmän ja paremmin potilaan asioita.
Mikäli yli 65-vuotias käyttää sekä hallituksen esittämän kokeilun mukaisia yksityisiä palveluita esimerkiksi kolme kertaa ja sen lisäksi julkista perusterveydenhuoltoa, joutuu hän maksamaan kuudesta käynnistä.
Vastaavassa tilanteessa julkisella puolella peritään vain kolmelta käynniltä maksu, minkä jälkeen perusterveydenhuollossa lääkärin vastaanotto on asiakkaalle maksuton.
Edellisen lisäksi erittäin suuri ongelma hallituksen esityksessä on, että se ohjaa ja ajaa lääkäreitä julkiselta puolelta yksityiselle sektorille. Hallituksen esitys rapauttaa tälläkin tavoin julkista terveydenhuoltoa – rahaa kuluu, mutta ongelmat pahenevat.
Erityisesti tämä korostuu alueilla, joissa on jo valmiiksi isoja rekrytointihaasteita ja samaan aikaan niukin yksityissektorin lääkäriresurssi.
On tullut todettua aiemminkin, että maailma on erilainen espoolaisen Teslan ratin takaa, kuin puumalalaisen Toyotan tuulilasista katsottuna. Ja tätä näköalaeroa hallituksen esitys kasvattaa entisestään.
Kasvukeskusten todellisuuteen perustuva keskittämispolitiikka ohjaa hallituksen kaikkea toimintaa.