Missä Euroopassa nyt mennään? – Näin Scholz ja Macron vastasivat Zelenskyin puheeseen Münchenin konferenssissa

Löytyykö Euroopasta riittävää poliittista johtajuutta tilanteessa, jossa Venäjä järkyttää maanosan turvallisuutta? Tätä kuulijat pääsivät pohtimaan, kun Saksan Münchenin turvallisuuskonferenssissa kuultiin videoyhteydellä Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä ja heti tämän perään päälavalla ensin Saksan liittokansleria Olaf Scholzia ja sitten Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia.

Turvallisuuskonferenssi on kylmän sodan aikana kehitetty keskustelufoorumi, joka järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Venäjän laajennettua hyökkäystään Ukrainassa.

Zelenskyi toisti tuttuja vaateita ja toiveita kumppaneilleen, mutta etenkin Scholzin puheenvuoron kanssa ne toimivat väistämättä hyvänä ilmapuntarina siitä, missä Euroopassa nyt mennään.

Zelenskyi kiirehti länttä aseavun toimittamisessa unohtamatta moderneja taistelupanssarivaunuja ja modernia ilmataistelukalustoa. Niin ikään hän toisti viestinsä Ukrainan paikasta EU:ssa ja Natossa ja toi esille Ukrainan halun aloittaa varsinaiset liittymisneuvottelut EU:n kanssa.

– Yhtenäisyydellemme ei ole vaihtoehtoa, Zelenskyi sanoi.

Hänen mukaansa seuraavana vuonna Münchenissä pitäisi viettää sodan jälkeistä konferenssia, joten hänellä olisi halu saada sota nopeasti päätökseen. Sen pitäisi toki tapahtua Ukrainan ehdoilla.

Vähemmän yllättäen Zelenskyiä seurannut liittokansleri Scholz oli kolmikon varovaisin.

Hän toisti aiempaa ajatteluaan siitä, että Ukrainaa pitää auttaa ja välttää samaan aikaan sodan eskaloimista. Hän kiitti muun muassa Yhdysvaltoja siitä, että se jakaa saman ajatuksen.

Scholz nosti myös esille, että ydinasevalta käy nyt hyökkäyssotaa Euroopassa.

– Siihen ei ole suunnitelmaa, hän sanoi.

Selväksi kävi silti, että Saksankin ajatus maailmasta on muuttunut. Scholz sanoi, että Saksa nostaa pysyvästi puolustusmenonsa kahteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Hän oli myös silminnähden tyytyväinen, kun moderaattori kysyi häneltä Leopard-taistelupanssarivaunuista. Kyse oli siitä, miten hidastelusta aiemmin syytetty Saksa näyttää nyt joutuvan kiirehtimään muita.

– Se on kysymys, mikä minun täytyy kysyä muilta, Scholz vastasi.

Scholz myös viesti, että Euroopan täytyy saada puolelleen Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että monissa näiden maanosien maissa ei ajatella Euroopasta läheskään aina niin positiivisesti kuin eurooppalaiset itse ehkä haluaisivat ajatella.

Ranskan presidentti Emmanuel Macronia on epäilty aika ajoin liiallisesta ymmärryksestä Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia kohtaan, mutta Münchenissä sellaista ei ollut kuuluvilla.

Macron vaikutti pettyneeltä muun muassa siihen, että ”Putinin kokiksi” kutsutun Jevgeni Prigozhinin Wagner-ryhmä on paljastunut Venäjän sotilaalliseksi ja diplomaattiseksi työkaluksi eri puolilla maailmaa. Myös Macronin puheissa kuului viesti siitä, että Euroopan on pystyttävä yhteistyöhön erilaisista kulttuureista tulevien maiden kanssa.

Macronin huolta voi toki tarkastella sitäkin kautta, että Ranskalla on koko ajan ollut myös omia geopoliittisia intressejään muun muassa Afrikassa.

Macron näki Venäjän kokeneen jo useita tappioita, kuten sodan pitkittymisen, ”kolonialistisen mentaliteettinsa” epäonnistumisen sekä Suomen ja Ruotsin pyrkimisen Natoon.

Hän myös totesi, että Venäjä ei saa voittaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa ja apua Ukrainaan täytyy tehostaa. Neuvottelupöytään on Macronin mukaan mentävä pitkän ajan rauha mielessä niin, että Ukraina on siihen valmis.