Zaporizhzhjan ydinvoimalan räjäyttäminen ei vaikuttaisi Suomeen – "Mikään Tshernobyl se ei olisi"

Vaikka kauhuskenaariot Zaporizhzhjan ydinvoimalalla Ukrainassa toteutuisivat ja Venäjä aiheuttaisi tahallaan ydinonnettomuuden, vaikutukset jäisivät paikallisiksi, kertoo Säteilyturvakeskuksen (STUK) ylitarkastaja Antero Kuusi STT:lle.

Venäjä harkitsee Ukrainan hallinnon tiedustelutietojen mukaan terrori-iskun tekemistä miehittämällään ydinvoimalalla. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi viime viikolla, että toteutuessaan Venäjän isku vapauttaisi säteilyä ydinvoimalalta.

Kuusen mukaan mahdollisen tahallaan aiheutetun ydinkatastrofin seurauksia lieventää se, että ydinvoimalan reaktorit ovat olleet sammutettuina jo viime syyskuusta lähtien.

– Jälkilämmön tuotanto on siellä pienempi. Vaikka siellä nyt tehtäisiin räjäytyksillä niin paljon vahinkoa, että jäähdytys menetetään, onnettomuusketju on silti hitaampi ja vähemmän energinen. Siellä on myös muun muassa radioaktiivinen jodi puoliintunut kokonaan pois, senkin takia päästöt olisivat pienempiä, Kuusi sanoo.

– Jos miettii näitä tapahtuneita onnettomuuksia, niin mikään Tshernobyl se ei olisi, eikä oikeastaan enää Fukushimakaan, koska laitos ja reaktorit ovat jo niin paljon jäähtyneet. Mutta paikallisesti se voisi olla hyvin ongelmallinen.

Jos laitoksesta pääsisi isompia määriä radioaktiivista säteilyä ulos, olisi se terveydelle vaarallista lähialueilla. Ydinonnettomuuden paikallisten seurausten vakavuutta on vaikea arvioida. Se riippuu siitä, mitä laitoksessa räjäytettäisiin ja millä tavalla.

– Eihän niitä laitoksia ole tietenkään tehty tuollaista kestämään. Varsinkin jos samalla estetään henkilökuntaa tekemästä toimenpiteitä mitä onnettomuuden seurauksena tehtäisiin, kyllä se paikallinen päästö voidaan hyvin saada aikaiseksi tuolla tavalla.

Kuusi ei kuitenkaan näe mahdollisena, että Zaporizhzhjasta leviäisi merkittävästi säteilyä laajemmalle alueelle, esimerkiksi Suomeen.

– Vaikka se olisi ollut juuri käytössä, sellaista päästöä ei tulisi, joka vaatisi Suomessa väestön suojautumista. Meillä on kuitenkin se yli tuhat kilometriä laitokseen, hän kertoo.

– Jos se olisi ollut käytössä, ehkä ruuantuotannon suojaaminen olisi ollut tarpeen, mutta nyt nykytilanteessa on aika mahdotonta nähdä, millaisessa skenaariossa sekään olisi tarpeen.

Ukrainassakin vakavat vaikutukset jäisivät varsin pienelle alueelle. Säteilyn määrä voisi olla hengenvaarallisella tasolla lähinnä aivan laitosalueella, todennäköisesti ei sielläkään.

– Kyse todennäköisesti on pitkäaikaisseurauksista ja niiden välttämisestä. Sellaista voi olla lähialueella, että ei voi pitkiä aikoja oleskella, mutta tässäkin todella paljon riippuu siitä, mitä siellä täsmälleen tapahtuisi.

Kuusi näkee, että ydinvoimalan saama suuri julkisuus johtuu osittain siitä pelottavasta maineesta, joka säteilyllä ja ydinonnettomuuksilla on. Ydinvoimalan uhkaaminen on merkittävä tapa vaikuttaa julkiseen keskusteluun.

Enerhodarin kaupungissa sijaitseva Zaporizhzhjan ydinvoimala on Euroopan suurin. Venäjän joukot miehittivät sen hyökkäyssodan alkupäivinä maaliskuun 2022 alussa.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö näkee, että Venäjällä voisi olla ainakin kaksi motiivia ydinvoimalan räjäyttämiselle.

Ensimmäinen on se, että voimalan räjäyttämisellä voidaan uhata Ukrainaa, jos sen joukot etenevät Dneprjoen yli Enerhodarin länsipuolella. Toinen olisi kansainvälisen huomion saaminen.

– Vaikuttaako se kuinka paljon sodankäyntiin, sitä on vaikea sanoa. Ukrainan perspektiivistä ongelma on se, että Venäjällä on tällainen kiristyskeino, Käihkö sanoo STT:lle.

– Ainoa keino saada Zaporizhzhjan voimala takaisin on hyökätä sieltä lännestä ja ottaa se väkisin.

Ydinvoimala-alueella ja Enerhodarilla on Venäjälle jonkin verran strategista merkitystä, koska Ukrainan on vaikea hyökätä sinne ydinturvallisuuden takia.

– Venäjä pitää sotilaallista kalustoa ja materiaalia sillä alueella, koska he mahdollisesti aivan oikein olettavat, että Ukraina ei uskalla iskeä niihin, Käihkö kertoo.

– Kyllähän Ukraina teoriassa pystyisi saartamaan tämän alueen ja pakottamaan sitä kautta venäläiset pois sieltä. Venäläiset, jotka ovat siellä, tuskin haluavat räjäyttää sitä ja itse jäädä paikan päälle. Mutta tämä vaatisi, että Ukraina pääsisi hyvin nopeasti etenemään ja pystyisi motittamaan ne joukot sinne.

Käihkön mukaan räjäyttäminen tuntuisi Venäjältä lähinnä kostotoimenpiteeltä ja poltetun maan taktiikalta.

Tahallinen ydinonnettomuuden aiheuttaminen ei vertautuisi ydinaseiden käyttöön, mutta rikkoisi kuitenkin jonkinlaisen tabun, Käihkö sanoo. Hän vertaa sitä aiemmin kesäkuun alussa tapahtuneeseen Kahovkan padon tuhoamiseen.

– Olihan sekin tabun rikkominen. Ja kun puhutaan ydinvoimalasta, varmasti moni katsoo, että se olisi vielä pahempi.

Käihkön mukaan kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun sotaa käydään tällä tavoin ydinvoimalan läheisyydessä, joten ennakkotapauksia ei ole.

– Tilanne on erikoinen ja ainutlaatuinen ihan lähtökohtaisesti. Meillä ei ole tilannetta, jossa joku räjäyttäisi ydinvoimalan sotatilanteessa.

Jos Venäjä voimalan räjäyttäisi, kansainvälisen yhteisön olisi tärkeää reagoida voimakkaasti, jotta kynnys vastaavaan tekoon ei madaltuisi.

Voimala-alueen ympäristössä on käyty sodan aikana taisteluita, mikä on herättänyt huolta. STUKin Kuusen mukaan voimalaan kohdistuva uhka on tietyllä tapaa vakavampi kuin sodan alkuvaiheessa, mutta toisaalta onnettomuuden mahdolliset seuraukset ovat nyt pienemmät.

– Aiemmin esimerkiksi jäähdytyskeinoja ja sähkönsaantikeinoja oli enemmän. Riski laitokselle on vähitellen kasvanut tänä aikana, mutta toisaalta kun laitos on ollut pois päältä, seurausvaikutusten uhka vähitellen pienenee.

Kahovkan padon tuhoutuminen aiheutti huolta ydinvoimalan tilanteesta, sillä voimala on saanut tärkeän jäähdytysvetensä läheisestä lämpölaitoksesta, johon vettä syötetään tuhoutuneen padon läheisestä tekojärvestä.

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n johtaja Rafael Grossi sanoi kesäkuun puolivälissä vieraillessaan voimalassa, että tilanne siellä oli vakava, mutta vakautumassa.

Kuusen mukaan reaktorin voi edelleen saada sulamaan, jos sen jäähdytys tuhotaan

– Ihan helppo sitä ei ole saada tosi nopeasti sulamaan, koska se lämpöteho on pienentynyt.

Kun reaktori on pois päältä, sinne syntyneet radioaktiiviset aineet jatkavat hajoamistaan, mikä tuottaa edelleen säteilyä ja lämpöä.

– Mitä kauemmin se on pois päältä, sitä suurempi osa aineista puoliintuu pois ja sitä vähemmän aktiivista se on. Aktiivisuuden vähentyminen vähentää samalla myös lämmön tuotantoa. Aktiivisuus on isoimmillaan heti sammuttamisen jälkeen, ja siitä se vähenee eksponentiaalisesti, Kuusi selvittää.