Yritykset ryntäävät Ukrainaan, kun rauha tulee – etulyöntiasemaan haluavien kannattaisi olla siellä jo nyt
Ukrainaa jälleenrakennetaan sodan ollessa yhä käynnissä. Tarve korjaamiselle on olemassa jo nyt, sillä esimerkiksi ilman asuntoja tai toimivaa energiajärjestelmää ukrainalaisten elämä on vaikeaa.
Se, että Ukrainaa on jälleenrakennettu ja sen infrastruktuuria on korjattu jo sodan aikana, on osa Ukrainan puolustustaitelua, sanoo johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK).
Maailmanpankki yhteistyössä YK:n, Euroopan komission ja Ukrainan kanssa arvioi viime vuonna, että Ukrainan jälleenrakennuksen kokonaiskustannus olisi 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä enemmän kustannukset kasvavat.
Vuorion mukaan Ukrainan lisävientipotentiaali Suomelle on 1–2 miljardia euroa vuodessa. Se olisi noin 1–2 prosentin lisäys kokonaisvientiin.
– Se on aika paljon tässä maailmanajassa, Vuorio sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa Ukrainasta on selvästi annettu ymmärtää, että ne yritykset, jotka ovat nyt Ukrainassa ja neuvottelevat jo, tulevat olemaan etulyöntiasemassa, kun jälleenrakentaminen isommalla mittakaavalla tapahtuu.
Jos ukrainalaismarkkinaa alkaa kartoittaa vasta sodan päätyttyä, on jo myöhässä jälleenrakennuskilpailussa.
– Varmaan on, että sitten kun rauha tulee, sinne tulee se suurin ryntäys, Suomen Ukrainan-jälleenrakentamisen suurlähettiläs Antti Vänskä sanoo STT:lle.
EK:n viime syyskuussa julkaistun vientibarometrin mukaan 51 prosenttia Suomen vientiyrityksistä piti Ukrainan jälleenrakentamista varteenotettavana markkinana itselleen. 19 prosenttia oli valmistautumassa sinne menemiseen tai teki jo jotakin jälleenrakennukseen liittyvää käytännössä.
– Ilman muuta suomalaisten yritysten keskuudessa on huomattavaa kiinnostusta, mutta toistaiseksi se on vielä aika vähäisessä määrin konkretisoitunut, Vänskä sanoo.
– Uskoisin, että hyvin suuri osa odottaa sitä, että tulisi rauha, sota päättyisi, Vänskä sanoo.
Vänskä sanoo, että suomalaisyrityksissä on ollut myös varovaisuutta Ukrainan markkinoille lähtemisessä. Samalla hän sanoo, että kaikkien yritysten ei myöskään kannata lähteä Ukrainaan.
Ukrainan jälleenrakennuskilpailussa mahtimaa tällä hetkellä on Tanska. EK:n Vuorio näkee, että Tanska on uniikki esimerkki siitä, millä laajuudella Ukrainassa ollaan liikkeellä. Esimerkiksi tanskalainen vienninrahoittaja EIFO myöntää lähes miljardi euroa Ukrainan jälleenrakentamiseksi takaus- ja lainajärjestelmänsä kautta.
– He ovat edelläkävijä ja sinällään erinomainen kirittäjä, Vuorio sanoo Tanskasta.
– Emme varmastikaan eurooppalaismittakaavassa suhteessa kokoomme ole perässähiihtäjä. Meidän tulee asettaa rima Tanskan ja Ruotsin tasolle, Vuorio sanoo pohtiessaan Suomen asemaa.
Vänskä tuo esiin, että saksalaisen Kielin instituutin mukaan Suomi on seitsemänneksi suurin Ukrainan tukija, kun tuki suhteutetaan bkt:hen. Instituutti tosin laskee mukaan sotilaallisen tuen, joka on Suomen tuesta reilusti yli puolet.
– Jos vertaa itseään pelkästään maailman ykköseen, niin saattaa muodostua sellainen kuva, että asiat olisi kovin huonosti, ja sitä en oikein allekirjoittaisi, Vänskä sanoo.
Tanskalaisilla ja ruotsalaisilla yrityksillä on ollut liiketoimintaa Ukrainassa jo ennen sotaa, joten ukrainalaismarkkina on niille tuttu. Suomalaiset yritykset ovat lähdössä lähes kokonaan uusille markkinoille Ukrainaan.
Tanskassa ja Ruotsissa vientiä Ukrainaan edistetään julkisin varoin. Suomessa samaa työtä tekee esimerkiksi EK:n Pro Ukraina -hanke. Se tekee pienemmällä tiimillä muun muassa kartoitusta suomalaisyrityksille. EK on elinkeinoelämän etujärjestö, ja sen tehtävä on edistää suomalaisyritysten asemaa.
Ukrainan vahvistaminen on osa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaa. Ulkoministeriö on julkaissut kaksiosaisen jälleenrakennussuunnitelman, jonka ensimmäisessä osassa jälleenrakennusta tarkasteltiin suomalaisten yritysten näkökulmasta.
Ulkoministeriön suunnitelmassa listataan, että Suomella on tarjottavaa esimerkiksi siirtymässä puhtaisiin teknologioihin ja energiantuotantoon, energiahuollossa, digitalisaatiossa, tietoverkoissa, rakentamisessa ja infrastruktuurissa, yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja hyvässä hallinnossa sekä opetus- ja koulutussektorilla.
– Kun sanotaan jälleenrakentaminen, ehkä ihmisille tulee ensin mieleen, että rakennetaan taloja ja korjataan teitä. Se on paljon muutakin. Se on yhteiskunnallista reformia, jota siellä koko ajan tapahtuu ja jota halutaan tukea, Vänskä sanoo viitaten Ukrainan polkuun kohti EU-jäsenyyttä.
Jälleenrakennuksessa on myös pullonkauloja. Vuorio sanoo, että yksi kaupan pullonkauloista on rahoitus. EU:lla ja Suomellakin on erilaisia mekanismeja, joilla jälleenrakennusta rahoitetaan. On olemassa myös niin lahja- kuin lainarahoitusta, joista painottuu jälkimmäinen.
Tällä hetkellä sota ja turvallisuustilanne tekevät Ukrainassa toimimisesta haastavaa. Vänskä mainitsee myös työvoimatilanteen, kun ihmisiä on rintamalla ja osa on paennut maasta.
Vuorio ja Vänskä mainitsevat lisäksi esimerkiksi Ukrainan korruption, jota on laajalti, mutta jota kitketään muun muassa osana EU-jäsenyysprosessia.