Yrittäjien arvio kuntien toiminnasta: Infra kerää kiitosta, mutta päätöksenteon tehottomuus mättää
Päätöksenteon yrityslähtöisyys on elinkeinopolitiikassa ylivoimaisesti tärkeintä. Tämä ei toteudu hyvin Suomen Yrittäjien jäsenilleen tekemän laajan kyselyn perusteella, sillä se hoituu hankintojen jälkeen toiseksi huonoiten.
– Kun päätöksiä tehdään, on kuntalaisten etu, että vaikutukset yrityksiin otetaan huomioon. Jos yritykset eivät pärjää, kunnasta lähtee palveluita, työpaikkoja ja verotuloja, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala muistuttaa.
Pahin ongelma kuntien päätöksenteossa on yrittäjien mielestä tehottomuus. Sen sijaan yritysten kuuleminen jo valmisteluvaiheessa saa paremman arvion.
– Kuntien tehtäväkenttä on mullistumassa. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa usein raskaaksi koetut sote-palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. Arviomme mukaan tällä kertaa järjestämisvastuun siirto toteutuu, Kujala toteaa.
Kujalan mukaan nyt kuntien virkakunnalta ja päättäjiltä vapautuu aikaa ja energiaa kunnan elinvoiman rakentamiseen. Tämä energia pitäisi hänen mukaansa suunnata heti oikein ja elinvoimasta on käytävä keskustelua ensi vuoden kuntavaalien yhteydessä.
– Yrittäjäjärjestön on varmistettava, että tämä mahdollisuus käytetään fiksusti ja kunnat ymmärtävät oman taloudellisen liikkumatilansa ja käyttävät hyväksi uuden roolinsa sekä mahdollisuutensa elinvoiman ja yrittäjyyden edistäjinä, hän toivoo.
Yrittäjien mielestä parhaiten kunnat hoitavat infrastruktuurin (esim. kulkuväylät, vesijohdot, tietoliikenneverkot), ja toiseksi parhaiten yrityspalvelut. Kolmanneksi parhaalla tolalla on elinkeinopolitiikan asema kunnassa.
Yrityspalveluista tarkemmin kysyttiin, mitkä palvelut yrittäjät kokevat tärkeimmiksi. Kärkeen nousivat aloittavan yrityksen palvelut, verkostoituminen ja investointineuvonta. Sen sijaan kansainvälistymis- ja mentorointipalveluita yrittäjät eivät näytä kunnilta juuri kaipaavan.
– Kansainvälistymis- ja mentorointipalveluita tarjoavat muutkin, joten vaikuttaisi siltä, ettei omaa kuntaa niinkään kaivata niihin toimijaksi. Palveluina ne ovat tärkeitä ja edistävät kasvua, Anssi Kujala arvioi.
Yrityspalveluissa tiedotus toimii parhaiten, yrittäjät kokevat tietävänsä niistä hyvin. Yhteydenpidossa olisi kunnilla parantamisen varaa.
– Valmisteluvaiheen avoimuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus parantaisivat kunnan ja yritysten välistä yhteyttä. Paikoin yhteys toimii erinomaisesti ja nyt koronakriisin aikana tästä nähtiin hyviä esimerkkejä. Koronakriisin opit ja tiiviimpi yhteistyö kannattaa nyt ottaa arkipäiväiseen käyttöön, Kujala sanoo.
Kyselystä selviää myös, missä kunnissa on paras yrittää.
Suurten, yli 50 000 asukkaan kuntien ykkönen on Seinäjoki Etelä-Pohjanmaalta, keskikokoisten (10 000–50 000) Lieto Varsinais-Suomesta ja pienimpien, alle 10 000 asukkaan kuntien ykkönen Kärsämäki Pohjois-Pohjanmaalta.
Kyselyyn vastasi 10 404 yrittäjää eri puolilta Suomea. Yrittäjät kokevat kyselyn tärkeäksi kanavaksi sillä vastaajien määrä kasvoi edellisestä vastaavasta kyselystä yli 4000 yrittäjällä.
– Laaja vastaajamäärä kertoo, että yrittäjät arvostavat kuntia ja näkevät niillä suuren merkityksen yrittäjyyden edistämisessä. Siksi haluamme panostaa vahvasti kuntien ja yrittäjäjärjestön yhteistyöhön, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.