Yksityisellä rahalla tehdyn kotouttamiskokeilun tulokset lupaavia – maahanmuuttajista lähes puolet sai töitä ja valtio säästi

Maahanmuuttajien nopeaan työllistymiseen tähdänneen kokeilun alustavat tulokset ovat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan lupaavia, sillä lähes puolet työllistyi.

–  Työpaikoille räätälöity koulutusmalli ja työssä oppiminen on ollut aika tehokas, arvioi TEMin maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Kokeilu toteutettiin vuosina 2016–2019 pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa, Tampereen seudulla, Oulun seudulla sekä Joensuussa.

Siihen osallistui 2  217 maahanmuuttajaa, joista 1  034 on työllistynyt viime kuun loppuun mennessä. Heistä 70 prosentilla työsuhde on vakituinen.

Kokeilussa hyödynnettiin Social Impact Bond -mallia (SIB-malli). Mallissa julkinen sektori määrittelee kokeilun tulostavoitteet ja maksaa vain niiden saavuttamisesta. Kokeilun toiminta rahoitettiin sijoittajien yksityisellä pääomalla.

Kokeilun tavoitteena oli nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä yhdistämällä yritykset ja työntekijät sekä räätälöimällä kotouttamiskoulutus työpaikan tarpeiden mukaan.

Eniten maahanmuuttajia työllistivät kokeilussa yritykset, jotka toimivat logistiikka-, hotelli- ja ravintola-, siivous-, rakennus-, taloushallinta- ja tietotekniikka-alalla sekä valmistavassa teollisuudessa. Kaksi suurinta työllistäjää olivat Fazer Amica ja Valmet Automotive.

Perheyritys Ravintotalot työllisti kokeilun avulla muutaman maahanmuuttajan.

–  Kokemuksemme ovat olleet hyviä, mutta tämä vaatii työnantajalta paljon, myöntää toimitusjohtaja Matti Karvonen.

Karvonen kiittelee, että hankkeen kautta työllistetyillä työntekijöillä on kuitenkin ollut hyvä motivaatio, sillä heillä on halu päästä töihin ja kotoutua.

Kokeiluun päädyttiin sen jälkeen kun vuonna 2015 Suomeen tuli runsaasti turvapaikanhakijoita ja kotoutumispalveluita piti kehittää.

–  Halusimme luoda mallin, jolla merkittävästi lyhennetään työllistymistä ja vastataan työnantajan tarpeisiin tilanteessa, kun melkein 40 prosenttia yrityksistä kohtasi rekrytointivaikeuksia, Hämäläinen sanoi.

Kohderyhmänä olivat oleskeluluvan saaneet juuri maahan tulleet ja myös pidempään Suomessa olleet, jotka eivät ole löytäneet töitä. TE-toimisto ohjasi satunnaisotannalla osan työttömistä työnhakijoista kokeiluun.

Hämäläisen mukaan työllistymiseen johtava kotoutumispolku kestää yleensä noin viidestä jopa seitsemään vuotta. Kokeilussa koulutus kesti neljästä kuuteen kuukautta. Sen jälkeen kokeiluun osallistuneet oppivat työpaikalla.

–  Tarkoituksena oli myös, ettei tapahdu niin sanottuja pikatyöllistymisiä, eli työllistytään nopeasti, mutta työsuhde jää lyhyeksi, vaan työntekijä pysyisi työmarkkinoilla hyvin, Hämäläinen kertoo.

Yksityisten pääomaa kertyi hankkeeseen reilut 14 miljoonaa euroa. Euroopan investointirahasto sijoitti kokeiluun kymmenen miljoonaa euroa. Muita sijoittajia ovat muun muassa Sitra ja SOK ja Tradeka-Yhtiöt.

Ministeriö kilpailuttaa ulkopuolisen arvion kokeilun onnistumisesta. Arvio tehdään vuosina 2021–2022. Siinä verrataan kokeiluun osallistuneiden ja vertailuryhmän verotuloja ja työttömyysetuuksia. Valtion näkökulmasta kokeilu on onnistunut, jos osallistujat maksavat enemmän veroja ja saavat vähemmän työttömyysetuutta kuin vertailuryhmä.

–  Nyt näyttää siltä, että valtiolle tulee kertymään säästöjä. Me emme vielä tiedä lopullista summaa, mutta arvio liikkuu 10–15 miljoonassa, Hämäläinen arvioi.

Säästöjä tulee myös esimerkiksi siitä, että valtio ei ole maksanut kokeiluun osallistuneiden kotoutumiskoulutusta. Nopeasti työllistymisestä on myös muita kerrannaisvaikutuksia.

On liian varhaista sanoa, millaista tuottoa sijoittajat tarkalleen saavat.

–  Jos tuottoa tulee, se on kohtuullinen tuotto, puhutaan yksilukuisesta prosenttiluvusta, sanoo Tradekan sijoitustoiminnasta vastaavan Tradeka-sijoituksen toimitusjohtaja Jari Pussinen.

Samoja palveluita jatketaan osana laajempaa, kaikille työttömille suunnattua työllisyysmallia.