Ylikomisario joutui Halla-ahon ja PS:n puoluelehden kynsiin – Poliisihallituksen mukaan poliisin maalittaminen kohdistuu koko organisaatioon

Maalitus

Poliisihallitus pitää poliiseihin kohdistuvaa maalittamista huolestuttavana ja toivoo, että lainsäädäntöehdotus sen kriminalisoimiseksi etenisi tällä hallituskaudella. Poliisiylitarkastaja Mikko Eränen sanoo, että virallinen juridinen määritelmä ja maalittamisen katsominen rikokseksi helpottaisi ilmiön torjumista ja siihen puuttumista.

– Nykyisillä kriminalisoinneilla voidaan osin hallita ilmiötä, mutta ongelmana on, että soveltuvat nimikkeet ovat pääosin asianomistajarikoksia, eivätkä sovellu hyvin usean tekijän joukkovoimalla tekemään häirintäkokonaisuuteen, Eränen sanoo STT:lle.

Poliisihallituksen näkemyksen mukaan poliisien maalittaminen on vahingollista kahdesta syystä. Sillä on usein vaikutuksia kohteeksi joutuneen poliisin ja tämän läheisten hyvinvointiin. Varsinaisen kohteen lisäksi maalittamisen katsotaan kohdistuvan koko poliisiorganisaatioon.

– Työntekijä on taho, jonka kautta maalittaminen kanavoituu koko organisaatioon. Tavoitteena on vaikuttaa yksittäisen virkamiehen toimintaan sekä horjuttaa organisaatiotasolla koko poliisia kohtaan koettua luottamusta, Eränen sanoo.

Maalittamisella tarkoitetaan sitä, että yksittäinen ihminen omin toimin tai muita mobilisoimalla käynnistää yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän tai kannustaa sellaiseen. Maalittaminen voi olla esimerkiksi suoraa tai epäsuoraa uhkailua tai sitä, että ihmisen yksityiselämästä kaivetaan tietoja, joita levitetään ja vääristellään.

Yhdestä epäillystä maalittamistapauksesta tehtiin viime kesänä tutkintapyyntö Itä-Uudenmaan poliisille.

Tutkintapyynnön mukaan eduskunnan puhemieheksi sittemmin noussut Jussi Halla-aho (ps.) ja perussuomalaisten puoluelehti Suomen Uutiset saivat aikaan Helsingin poliisin ylikomisarioon ja poliisiorganisaatioon kohdistuneen maalittamiskampanjan.

Kyse oli Halla-ahon Helsingin kaupunginhallituksessa tekemästä vastaesityksestä, joka käsitteli kultaisen Helsinki-mitalin myöntämistä ylikomisario Jari Taposelle.

Halla-aho vastusti ansiomerkin myöntämistä ja väitti Taposen osallistuneen virkatehtävissään ja virkapuvussaan poliittisiin mielenilmauksiin. Puoluelehti teki esityksestä jutun, joka levisi laajalle ja Taposen mukaan johti häneen kohdistuneeseen vihaviestien tulvaan.

Poliisilla on vuodesta 2020 ollut toimintamalli maalittamisen torjumiseksi. Lähtökohtana on, että työntekijä ei jää asian kanssa yksin, vaan työnantajan tehtävä on puuttua asiaan.

– Esimies laittaa prosessin vireille teknisen työkalun kautta, mistä se kanavoituu vastuuhenkilölle, joka arvioi tapausta. Vaihtoehtona on erilaisia suojaustoimia, työsuojelullisia ja työnjohdollisia toimia, tapauskohtaisesti rikosilmoituksen tekeminen, oikeudellinen ja muu tukeminen ynnä muuta, Eränen sanoo.

Taposen tapaus eteni Poliisihallituksen ohjeen mukaisesti poliisilaitoksen oikeusyksikön kautta.

Tutkintapyynnössä Itä-Uudenmaan poliisia pyydettiin tutkimaan, ovatko jutun kirjoittaja ja julkaisija sekä Halla-aho syyllistyneet kunnianloukkaukseen. Rikosilmoituksen mukaan väite Taposen osallistumisesta mielenosoituksiin on valheellinen eikä hän ole koskaan osallistunut yhteenkään mielenosoitukseen siviilissä eikä virkapuvussa.

– Taposen mukaan väitteet puolueellisuudesta ovat osa laajaa häneen ja poliisiorganisaatioon kohdistuvaa maalittamiskampanjaa. Esitetyn kaltaisilla väitteillä pyritään kyseenalaistamaan Taposen ammattitaito ja puolueettomuus virkamiehenä. Valheelliseen tietoon perustuvan vastaesityksen tekijä on kansanedustaja, jota media ja kansalaiset seuraavat tarkasti, tutkintapyynnössä sanotaan.

Itä-Uudenmaan poliisi katsoi, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta, ja näin esitutkinta jätettiin tekemättä. Tutkinnanjohtajan mukaan väite mielenilmauksiin osallistumisesta ”jättää lukijalle harkintavaltaa lauseen merkityksen osalta”.

Taponen on pyytänyt syyttäjää määräämään tutkinnan tapauksesta.

Taponen työskentelee Helsingin poliisissa ennalta estävässä toiminnossa. Hän on aktiivinen Twitterissä muun muassa rasismiin, tasa-arvoon ja nuorten ongelmiin liittyvissä aiheissa.

Poliisiylitarkastaja Eränen sanoo, että poliisissa maalittaminen kohdistuu usein sellaisiin henkilöihin, joiden kautta voidaan kyseenalaistaa poliisin toimintaa yleisesti. Esimerkiksi päättävissä asemissa työskentelevillä ja sosiaalisessa mediassa olevilla on suurempi riski joutua maalittamisen kohteeksi.

Poliisihallitus, valtakunnansyyttäjänvirasto ja käräjäoikeuksien laamannit totesivat vuonna 2019 oikeusministeriölle tekemässään aloitteessa, että riski joutua maalitetuksi kasvaa työtehtävissä, joissa julkisuus on laajaa ja jotka liittyvät maahanmuuttoon taikka poliittiseen tai ideologiseen toimintaan. Riski on kohonnut myös järjestäytyneisiin rikollisryhmiin tai talousrikoksiin liittyvissä tapauksissa.

Laajalle yleisölle maalittaminen tulee näkyväksi sosiaalisen median mustamaalauskampajoissa.

Eräsen mukaan poliisien kohdalla toiminta ei kuitenkaan rajoitu sosiaaliseen mediaan. Yksittäisistä poliiseista saatetaan tehdä toistuvia perättömiä rikosilmoituksia tai kanteluita, joilla mahdollisesti haitataan tai hidastetaan esimerkiksi esitutkinnan toteuttamista.

– Virkatoimien arvostelu kuuluu oikeusvaltioon – mutta kun kritiikki ei kohdistu enää asiaan, vaan henkilöön ja ylittää selvästi sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä, ollaan häirinnän ja maalittamisen puolella.

Poliisihallituksessa maalittamiseen herättiin vuonna 2017 Helsingin rautatientorilla pitkään jatkuneen telttamielenosoituksen myötä. Kun poliisi ryhtyi purkamaan mielenosoitusta, kenttäpoliiseja alettiin kuvata ja heistä kaivettiin tietoja, joita vääristeltiin sosiaalisessa mediassa maalittamistarkoituksessa, Eränen kertoo.

Toinen käänteen tehnyt tapahtuma oli tutkinta, jossa Venäjän propagandan levittäjänä tunnettua Johan Bäckmania epäiltiin Yleisradion toimittajana työskennelleen Jessikka Aron vainoamisesta.

– Jutun tutkinnanjohtajia maalitettiin hyvin voimakkaasti, Eränen sanoo.

Poliisiin kohdistuvan maalittamisen laajuutta on selvitetty viimeksi 2021. Kyselyyn vastasi 842 henkilöä eli runsaat kahdeksan prosenttia poliisin henkilöstöstä. Vastanneista yli kolmannes oli joutunut maalittamisen kohteeksi edeltäneiden kolmen vuoden aikana. Maalittamista kokeneista liki viidennes kertoi harkinneensa alan vaihtoa.

Suurin osa poliisiin kohdistuneesta maalittamisesta ei johda rikosprosessiin. Kyselyssä ilmi tulleista tapauksista vain 15 prosenttia oli edennyt tutkintaan. Osa ei pidä itseensä kohdistunutta maalittamista merkittävänä, mutta rikosilmoituksen teosta saatetaan pidättäytyä myös siitä syystä, että pelätään tilanteen kärjistyvän.

– Rikosilmoituksia ei maalittamisen eskalaatiouhan takia aina tehdä. Tästä syystä rikosvastuun toteutuminen on sattumanvaraista, eikä meillä ole juuri oikeuskäytäntöä, Eränen sanoo.

Hänen mukaansa vaikeneminen voi antaa väärän viestin siitä, missä menee kielletyn häirinnän raja.

– Jos ei puututa, tuleeko sellainen vaikutelma, että se on sallittua. Kun katsotaan viimeaikaista yhteiskunnallista keskustelua, niin aikamoiseksi se on mennyt.

Oikeusministeriö ehdotti viime vuoden syyskuussa arviomuistiossaan tietoverkossa tapahtuvan maalittamisen kriminalisoimista.

Ehdotuksena oli, että maalittamisen käynnistämisestä ja siihen osallistumisesta tuomittaisiin sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Lisäksi maalittamisesta tulisi virallisen syytteen alainen rikos. On epäselvää, eteneekö asia tällä hallituskaudella.