"Yksi Suomen rikoshistorian laajimmista jutuista" – Vastaamon tietomurrosta epäilylle vaaditaan seitsemän vuoden vankeusrangaistusta
Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta epäillylle Aleksanteri Kivimäelle, 26, vaaditaan seitsemän vuoden vankeusrangaistusta.
Syyttäjät nostivat syytteen asiassa keskiviikkona ja kertoivat kokonaisuudesta aamupäivällä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Haastehakemus tuli poikkeuksellisesti julkiseksi syytteennoston yhteydessä.
Tutkinta, syyteharkinta ja tuleva oikeudenkäynti ovat monella tapaa historiallisia ja poikkeuksellisia.
– Kyseessä on ollut yksi Suomen rikoshistorian laajimmista jutuista, joka on ollut hyvin poikkeuksellinen niin asianomistajamäärän kuin maantieteellisen laajuuden myötä, sanoi tiedotustilaisuudessa syyttäjä Harri Mäkelä.
Kivimäkeä syytetään törkeästä tietomurrosta, liki 9 600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä.
Oikeudenkäynti alkaa valmisteluistunnolla ensi viikon torstaina. Pääkäsittely alkaa 13. marraskuuta, ja sen on määrä kestää helmikuulle asti.
Kivimäki on kiistänyt epäillyt rikokset.
Syyttäjien mukaan Kivimäki murtautui marraskuussa 2018 yksin tai tuntemattomaksi jääneiden ihmisten kanssa Vastaamon tietojärjestelmään.
– Tunkeutuminen on suoritettu siten, että vastaaja on luonut yhteyden Vastaamon MySQL-palvelimeen, käyttänyt hänelle kuulumatonta käyttäjätunnusta ja salasanaa ja ladannut Vastaamon potilastietokannan käyttöönsä, haastehakemuksessa sanotaan.
Tietokanta sisälsi noin 33 000 ihmisen erittäin arkaluonteisia henkilö- ja potilastietoja sekä potilaiden käyntimerkintöjä. Syyttäjän mukaan teko oli erityisen suunnitelmallinen. Siinä käytettiin useissa maissa sijainneita palvelimia, salattuja VPN-yhteyksiä ja salausavaimia.
Potilastietojen levittämisen ja niillä kiristämisen epäillään alkaneen syksyllä 2020. Syyttäjien mukaan Kivimäki lähetti tällöin Vastaamolle sähköpostitse kiristysviestin, jossa hän vaati yritystä maksamaan hänelle 40 bitcoinia, mikä vastasi 366 000:ta euroa. Rahasummaa vaadittiin vastineeksi siitä, ettei potilaiden tietoja julkaista.
Kun vaatimuksiin ei suostuttu, Kivimäki alkoi syyttäjien mukaan julkaista potilastietoja lokakuun lopulla 2020. Syyttäjien mukaan Kivimäen oli tarkoitus julkaista sata potilastietoa päivässä, mutta hän tulikin julkaisseeksi kaikki loput potilastiedot kerralla. Tietoja julkaistiin pääosin Tor-verkossa.
Tämän jälkeen Kivimäki lähetti syyttäjien mukaan kiristysviestin Vastaamon potilastietokannassa olleille ihmisille. Viestissä ihmisiltä vaadittiin 200:n tai 500 euron maksua kryptovaluuttana. Osa uhreista maksoi vaaditun summan.
Rikosten uhrit voivat seurata oikeudenkäyntiä videoyhteydellä kahdesta erillisestä tilasta pääkaupunkiseudulla. Asianomistajien suojaamiseksi näihin tiloihin ei päästetä mediaa tai yleisöä. Tilojen sijaintia ei kerrota julkisuuteen asianomistajien yksityisyyden suojaamiseksi.
Syyttäjä Pasi Vainio sanoi tiedotustilaisuudessa, että uhrien yksityisyys on salattu myös oikeudenkäyntiasiakirjoista.
– Asianomistajien tietoja, nimiä tai muuta heihin liittyvää ei tule ilmenemään näistä julkisista materiaaleista.
Vainio muistutti, että korvauksia vaativan asianomistajan tulee ilmoittaa vaatimuksensa vielä käräjäoikeudelle, vaikka ne olisi jo aiemmin ilmoitettu poliisille.