Yksi seikka EU:n kirjeessä yllätti suomalaismepit
Venäjän aggressiiviset toimet Ukrainan rajoilla ovat johtaneet Euroopan unionin rivien tiivistymiseen, suomalaiset europarlamentaarikot arvioivat.
Elsi Katainen (kesk. / Renew Europe) pitää tärkeänä, että unioni vastasi Venäjän lähettämiin kirjeisiin yhteisesti.
Hänestä vaikuttaa kuitenkin siltä, että lännessä johtajuus on hakusessa Angela Merkelin pitkän liittokanslerikauden päätyttyä.
Meppi huomauttaa, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Venäjän Vladimir Putin keskustelivat Ukrainan tilanteesta ilmeisen yksityiskohtaisesti jopa viiden tunnin ajan.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sen sijaan varoittivat Washingtonin tapaamisessaan, että Venäjän hyökkäyksestä seuraisi massiivisia taloudellisia sanktioita.
– Näen tässä pikkuisen sellaista johtajuuden hakemista, että kuka oikeasti tätä ulkopoliittista johtoasemaa itselleen on ottamassa. On hyvä, että se näyttää tällä hetkellä vain vahvistavan EU:n yhtenäisyyttä ja se on kaikista tärkeintä, Katainen totesi meppien pressitilaisuudessa perjantaina.
Lisäksi Katainen on tyytyvänen siihen, että EU on parantanut juoksuaan sen jälkeen, kun unionin ulkopolitiikan johtohahmo Josep Borrell koki Moskovassa nöyryyttävää kohtelua viime vuoden helmikuussa.
Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd. / S&D) löytää EU-maiden yhteisestä kirjeestä ”valitettavan tai vähintäänkin mielenkiintoisen” piirteen.
– EU nostaa jatkoneuvottelujen foorumiksi Etyjin ja mainitsee myös Nato–Venäjä-neuvoston sen sijaan, että EU olisi tässä itse neuvottelujen osapuolena mukana. Tavallaan tuolla vastauksella EU vetäytyy itse organisaationa neuvotteluista ja antaa ne muille. Itse olisin ehkä toivonut, että EU olisi ollut tässä mukana vähän aktiivisemmin.
Toisaalta Heinäluoma korostaa, ettei Ukrainan konflikti ratkea kirjeitä lähettelemällä, vaan ennemmin diplomaattisilla keskusteluilla.
– Tiedossa on että Scholz on menossa ensi viikolla Moskovaan, joten lähipäivät ovat diplomatian kannalta tosi tärkeitä. Siinä EU-maiden panos on merkittävä.
Myös Ville Niinistö (vihr. / Greens/EFA) pitää erikoisena sitä, että EU päätti vetäytyä neuvottelujen mahdollisilta jatkokierroksilta.
Niinistö kuitenkin ymmärtää Etyjin roolin tuomista esiin, sillä sen pöydässä ovat mukana kaikki maat – myös Ukraina.
– Se on ollut yksi syy, miksi Etyjin rooli korostui, mutta olisi ollut hyvä, että EU olisi korostanut myös kykyään ja valmiuttaan toimia yksin.
Silvia Modig (vas. / GUE/NGL) katsoo, että yhteisen kirjeen laatiminen oli jo itsessään vahva viesti EU-mailta.
Modig yhtyy edellisten arvioihin siitä, että neuvotteluaseman torjuminen oli erikoinen päätös. Europarlamentaarikko kuitenkin kehuu sitä, että kirjeessä kehotetaan dialogiin ja diplomaattisten keinojen jatkamiseen.
Lisäksi Modig korostaa, ettei taloudellisten seuraamusten merkitystä pidä vähätellä väännössä Venäjän kanssa.
– Talouspakotteet voivat kuulostaa laimeilta, mutta kyllä ne on hyvin vaikuttavia, jos ne ovat oikein kohdennettuja.
Sirpa Pietikäinen (kok. / PP) on samoilla linjoilla Modigin kanssa.
Pietikäinen muistuttaa, että esimerkiksi Venäjän sulkeminen pois kansainvälisestä SWIFT-maksujärjestelmästä olisi erittäin kova taloudellinen isku.
Kevyempää kaliiberia edustavat yksityisiin ihmisiin kohdistuvat pakotteet, joita länsimaat ovat jo ottaneet käyttöön.
– Kyllä meidän kaikkien intressissä on yrittää hoitaa tätä kriisiä mahdollisimman poliittisesti ja mahdollisimman matalalla tasolla, koska jokainen tietää, että jos se eskaloituu sotilaalliseksi kriisiksi, niin sieltä ulos pääseminen on hankalaa ja inhimilliset laskut erittäin suuria.
Lisäksi Pietikäinen puolustaa EU.n päätöstä pidättäytyä suuremmasta roolista mahdollisissa jatkoneuvotteluissa.
Hänestä Etyj on monenkeskistä ja sääntöpohjaista järjestystä peräänkuuluttavalle EU:lle luonteva foorumi, sillä Etyjin perussopimukseen mukaan valtioiden rajoja ei saa yksipuolisesti siirtää väkivaltaa käyttäen.
EU ei myöskään Pietikäisen mukaan ajaudu neuvottelujen ulkokehälle, sillä jäsenmaat ovat myös Etyjin jäseniä.