VTV: Kahdelta hyvinvointialueelta puuttuivat nuorten perustason mielenterveyspalvelut
Ostopalvelut vaarantavat hoidon jatkuvuuden ja heikentävät palvelujen laatua nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Näin arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkastuskertomuksessaan.
VTV:n mukaan ostopalvelutyöntekijät työskentelevät usein vain lyhyen aikaa samassa yksikössä, jolloin hoitoon tulee tarpeettomia katkoksia eikä potilaiden taustoja välttämättä tunneta.
– Yhdellä nuorella voi pahimmassa tapauksessa olla vuoden aikana yli kymmenen hoitavaa lääkäriä. Potilaat sitoutuvat hoitoon heikommin, jos hoitohenkilökunta vaihtuu jatkuvasti, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka sanoo tiedotteessa.
Työntekijöiden vaihtuminen kuormittaa myös vakituista henkilöstöä, sillä tilapäistä henkilökuntaa joudutaan VTV:n mukaan jatkuvasti perehdyttämään ja opastamaan.
Lisäksi ostopalvelut aiheuttavat hyvinvointialueille merkittäviä kustannuksia. Ostopalvelutyöntekijöille maksetaan korkeampaa korvausta työstä, mikä aiheuttaa taloudellisten menetysten lisäksi epätasa-arvoisuuden tunnetta työyhteisössä, VTV sanoo.
Viraston mukaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja Hus-yhtymän tulisi varmistaa, että ostopalveluja käytettäessä huolehditaan hoidon jatkuvuudesta, palvelujen laadusta ja kustannusvaikuttavuudesta.
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa on lisäksi edelleen merkittäviä alueellisia eroja hyvinvointialueiden välillä.
– Nuoret saavat hyvin erilaista apua ongelmiinsa Espoossa, Lappeenrannassa ja Oulussa, VTV:n ylitarkastaja Olli Karsio sanoo tiedotteessa.
Lainsäädännön mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tulisi olla yhdenvertaiset koko maassa.
Nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa erot näkyvät VTV:n mukaan esimerkiksi hoitoon pääsyn nopeudessa, potilaiden saaman hoidon määrässä ja palvelujen kuormituksessa.
Viraston tarkastuskertomuksesta selviää, että toukokuussa 2024 kaikista muista alueista poiketen Kainuun ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla ei ollut tarjolla nuorille kohdennettuja perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja.
Näillä kahdella alueella 13–17-vuotiaiden ikäryhmässä perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä oli huomattavasti vähemmän kuin 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä.
Tarkastuksen perusteella perustason palvelut ovat puutteellisia muillakin alueilla. Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueella ei ole erillisiä nuorten yksiköitä. Myös joidenkin alueiden sisällä on eroja perustason palvelujen saatavuudessa.
Vuonna 2023 eniten perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä 13–17- ja 18–29-vuotiaiden ikäryhmissä tuhatta vastaavan ikäistä asukasta kohti oli Etelä-Savossa. Vähiten käyntejä oli Helsingin kaupungilla, tarkastuskertomuksesta ilmenee.
Tarkastuskertomuksen mukaan vaihtelua palvelujen käytössä voi osittain selittää alueelliset erot sairastavuudessa ja kirjaamiskäytännöissä.
VTV:n mukaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluvalikoimaa ja ikärajoja tulisi yhdenmukaistaa. Ikärajat eivät viraston mukaan tällä hetkellä perustu lääketieteelliseen näkemykseen nuoruusiästä.
Keväällä 2024 yleisin ikärajaus perustason palveluissa oli 13–18 vuotta ja nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 13–17 vuotta. THL:n mukaan nuoruusiän kehitysvaiheiden katsotaan ajoittuvan ikävuosille 12–22.
– Jotta palvelut olisivat mahdollisimman vaikuttavia, tulisi ikärajaukset tehdä lääketieteellisin perustein. Näin nuorten ei tarvitsisi siirtyä liian aikaisessa vaiheessa aikuisten palveluihin, Pulkka sanoo.