Yhdysvaltain presidentin työstä voi tulla vaikeaa, jos senaatin enemmistö on vastakkaisen puolueen hallussa – senaatista tulossa tiukasti kahtia jakautunut

Yhdysvaltain vaalitaisto on osoittautunut erittäin tiukaksi paitsi presidenttikisassa, myös senaatista käydyssä kilvassa. Vaaleissa äänestettiin 35 senaattorin istuimesta satapaikkaisessa kongressin ylähuoneessa.

Keskiviikkona iltapäivällä Suomen aikaa senaatin lopullinen kohtalo oli vielä avoin, vaikka republikaanien ote näyttikin pitävän.

–  Aika tasaiselta näyttää varsinkin senaatin osalta. Muutama paikka on kääntynyt, mutta senaatin lopputulos ei ole mitenkään varma, arvioi Yhdysvaltojen politiikkaa tutkinut Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Anna Kronlund STT:lle keskiviikkona alkuiltapäivästä.

Esimerkiksi tilanne, jossa demokraattien Joe Biden nousisi presidentiksi ja senaatti pysyisi republikaanien hallussa, olisi hankala presidentin alkukauden kannalta.

Se voisi muistuttaa Barack Obaman toisen kauden viimeisiä vuosia, joina republikaanisenaatti harasi joka käänteessä hallintoa vastaan. Edustajainhuone kääntyi republikaaneille jo Obaman ensimmäisellä kaudella.

Jos senaatti ei kykene saamaan lakiesityksiä läpi, voi presidentin ainoaksi vaihtoehdoksi jäädä toimeenpanomääräyksillä johtaminen.

Nämä presidentin määräykset voidaan kuitenkin helposti kumota aina seuraavan presidentin kaudella, kuten kävi Donald Trumpin kumotessa useita Obaman aikana annettuja määräyksiä muun muassa ympäristöasioissa.

Senaatin päätyessä tasatilanteeseen paljon riippuu siitä, kuka nousee presidentiksi, sillä senaatin äänestysten ollessa tasan antaa istuva varapresidentti ratkaisevan äänen. Tähän asemaan nousee joko demokraattien Kamala Harris tai republikaanien Mike Pence.

Kävi ääntenlaskennassa miten kävi, senaatin toiminnasta voi tulla vaikeaa, sillä useimpien lakialoitteiden hyväksyntä vaatii yhteensä 60 senaattorin tuen taaksensa.

Jo nyt on käynyt ilmi, ettei kumpikaan puolue ole saamassa tällaista määrää taakseen eikä siten voi runnoa omia esityksiään läpi vastapuolesta piittaamatta.

Sääntöön on tehty joitakin poikkeuksia, kuten korkeimman oikeuden tuomarien nimitykset, joihin tarvitaan vain 51 äänen enemmistö.

Republikaanit laskivat rajan senaattia hallitessaan vuonna 2017 sen jälkeen, kun demokraatit olivat tehneet saman neljä vuotta aiemmin useimmille muille presidentin virkanimityksille korkeimman oikeuden tuomareita lukuun ottamatta, kertoo USA Today.

Vaikka presidentti saisikin kahtia jakautuneen senaatin tuekseen varapresidenttinsä äänellä, ei tilanne ole silloinkaan helppo Valkoisen talon isännälle lakiesitysten läpimenon kannalta, Kronlund kertoo.

–  Onhan se tosi tiukkaa, koska pitää aina saada kaikki oman puolueen senaattorit taakseen, jos ei saa kannatusta toiselta puolelta paikkaamaan omia.

Edustajainhuone eli kongressin alempi kamari on näillä näkymin pysymässä demokraattien hallussa.

Demokraattien edustajainhuoneen valta on kuitenkin rajattua, jos vastassa on sekä republikaanijohtoinen senaatti että presidentti, kuten on ollut asian laita viime vuodet.

–  Jos haluat jotain lakia säätää, sen on mentävä kongressin molempien kamarien läpi ja presidentin allekirjoitettavaksi, Kronlund sanoo.

Tutkijan mukaan edustajainhuoneella on erilaisia työkaluja hallinnon valvonnassa sekä budjettivallassa. Suurten lakipakettien läpimeno on silti vaikeaa, jos kamarit ovat eri puolueiden hallussa. Tästä esimerkkinä Kronlund mainitsee koronaelvytyksen, josta ei ole päästy yhteisymmärrykseen.

Historiallisesti kongressi oli Yhdysvalloissa vuosikymmenten ajan kokonaan demokraattien hallussa, mutta viime aikoina senaatin valtasuhteet ovat korreloineet enemmän presidentinvaalien tuloksen kanssa, kertoo tutkijatohtori Kronlund.

Siinä missä entisaikojen amerikkalainen äänestäjä saattoi hyvinkin äänestää eri puolueiden edustajia osavaltionsa senaattoriksi ja maan presidentiksi, menee ääni nykyään useammin saman puolueen edustajalle.

Asiaa on selitetty puoluekannatuksen kasvaneella polarisaatiolla Yhdysvalloissa.