Yhdysvallat ei auttaisi sodassa Eurooppaa, uhosi Trump – Näin kommentoi asiantuntija
Eurooppalaisten ei kannata menettää yöuniaan, vaikka Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi näyttääkin monella tavalla hyvin mahdolliselta skenaariolta.
Näin sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Henri Vanhanen Suomenmaalle.
Trumpin mahdollinen valinta toiselle kaudelle on herättänyt paljon huolestunutta keskustelua. Pökköä pesään antoivat julkisuuteen tällä viikolla tulleet tiedot, joiden mukaan Trump olisi uhonnut, ettei Yhdysvallat hänen kaudellaan puolustaisi Eurooppaa sodan syttyessä.
Trump oli tietojen mukaan sanonut näin Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille vuonna 2020.
Vanhanen huomauttaa, ettei kerta ole ensimmäinen, kun Trump käyttää hyvin voimakasta ja uhkailevaa retoriikkaa. Niiden valjastaminen käytäntöön on kuitenkin ihan toinen asia.
– En olisi tässä vaiheessa kovin huolissani näistäkään kommenteista, vaikka ne ovatkin kielteisiä. Trump on puhunut näin useita kertoja, mutta tosi asia on kuitenkin se, että hänen presidenttikaudellaan Yhdysvallat lisäsi sitoumuksiaan Euroopan suuntaan, Vanhanen sanoo.
– Suuret puheet voivat myös olla keino tavoitella jotain muuta. Ne kertovat myös hänen omista arvoistaan, mutta eivät välttämättä siitä, miten Yhdysvallat toimii, hän lisää.
Yhdysvalloissa järjestetään presidentinvaalit marraskuussa. Trump johtaa mielipidemittauksissa republikaanien sisäistä presidenttiehdokaskisaa. Demokraattipresidentti Joe Biden pyrkii toiselle kaudelle.
Pelkällä olankohautuksella Trumpin puheita ei kuitenkaan voi ohittaa.
Vanhasen mukaan ex-presidentin räväkkä kielenkäyttö luo väistämättä Eurooppaan voimakasta epävarmuutta. Yhdysvaltoihin ei voi enää luottaa samalla tavalla kuin ennen.
– Kova puhe tulee varmasti jatkumaan, jos Trump valitaan, Vanhanen sanoo.
Eurooppa ei voi myöskään enää luottaa Yhdysvaltojen vakauteen. Trumpin kannattajien hyökkäys Yhdysvaltain kongressiin alkuvuodesta 2021 osoittaa, että Yhdysvallat saattaa ajautua nopeastikin sisäisesti ennalta arvaamattomaan tilanteeseen.
Samaan aikaan Venäjä käy itsevaltaisen presidenttinsä Vladimir Putinin johdolla julmaa hyökkäyssotaa keskellä Eurooppaa. Pelko sodan leviämisestä on Euroopassa todellinen, varsinkin jos Yhdysvallat ei enää takaa entiseen tapaan eurooppalaisten turvallisuutta.
Iso huoli liittyy siihen, voisiko Yhdysvallat vetäytyä puolustusliitto Natosta. Yhdysvaltain merkitys Natolle ja sen viidennen artiklan uskottavuudelle on äärimmäisen tärkeä.
Tutkija kuitenkin muistuttaa, että Yhdysvaltain keskeisin tavoite on säilyä edelleen globaalina supersuurvaltana.
Se tavoite on niitä harvoja asioita, jotka yhdistävät sekä demokraatteja että republikaaneja.
Suurin uhka globaalin aseman säilymiselle tulee Kiinasta. Yhdysvalloilla ei ole Kiinan kasvun edessä varaa heikentää kaikkein uskollisimpia liittolaissuhteitaan eli suhteita Eurooppaan.
Myös Trump tiedostaa Vanhasen mukaan tämän – tai ainakin hänen lähipiirinsä tiedostaa.
– Se ei olisi Yhdysvaltain tai Trumpin edun mukaista, että suhde Eurooppaan heikkenisi. Myös liittolaissuhteet Aasiassa kärsisivät, jos Yhdysvaltain sitoutuneisuus osoittaisi häilyvyyttä.
Vanhanen muistuttaa, että Yhdysvallat on yhä demokratia, vaikka sen demokratian toimivuuteen kohdistuukin ennen näkemättömän voimakasta painetta.
Yhdysvaltain presidentillä on paljon valtaa, mutta demokraattisessa järjestelmässä presidentti ei voi päättää kaikesta yksin.
– Itse asiassa Trumpilla olisi edessään sisäpoliittisesti vaikeat neljä vuotta, sillä Yhdysvallat on hyvin jakautunut. Etenkin Trumpin suhde demokraatteihin on todella tulehtunut. Trump olisi presidenttinä kaikkea muuta kuin kaikkivoipainen.
Yhdysvalloissa hyväksyttiin viime vuoden lopulla laki, jonka mukaan maan presidentti ei voi vetää Yhdysvaltoja pois Natosta ilman senaatin hyväksyntää tai uutta lakia.
– Senkin perusteella voidaan sanoa, ettei mitään kovin radikaalia ainakaan kovin nopeasti ole tapahtumassa.
Vanhanen pohtii, että Trump saattaisi kuitenkin pahimmillaan hälventää Yhdysvaltojen Nato-sitoumuksia painostuskeinona vaatiessaan Naton eurooppalaisia jäsenmaita kasvattamaan puolustusbudjettejaan.
Oma lukunsa on Ukrainan sota. Putinin on arveltu odottavan tietoisesti Yhdysvaltain presidentinvaaleja, jotta Venäjä voisi Trumpin kaudella päästä itselleen mieluiseen lopputulokseen.
Vanhasen mukaan Putin toivoo, että Trumpin kaudella Yhdysvaltain aseellinen tuki Ukrainalle heikkenisi tai jopa loppuisi. Siitä saatiin viitteitä jo loppuvuodesta 2023, kun Ukrainan tukeminen jumittui Yhdysvaltain sisäpoliittisiin vääntöihin.
Putinin toive on myös se, että Trumpin kaudella Euroopan maat ajautuisivat keskinäisiin erimielisyyksiin ja niidenkin tuki Ukrainalle hälvenisi.
– Ilman muuta Putin katsoo tämän Yhdysvaltain presidentinvaali -kortin. Mutta se ei tarkoita, että Putinin tavoitteet toteutuvat.
Vanhasen mukaan Yhdysvalloissa ymmärretään se, että kestävä rauha Ukrainassa on myös Yhdysvaltojen etu. Tilanteen pitkittyminen tai Venäjän tavoitteiden toteutuminen nähdään tappiona, joka heikentää Yhdysvaltoja suhteessa sen päävastustajaan eli Kiinaan.
– Ilmassa on paljon kauhuskenaarioita Trumpin valintaan liittyen, mutta tiedämme lopulta kovin vähän hänen kovien puheidensa takana olevista todellisista ulkopoliittisista tavoitteista. Se vain ruokkii spekulaatioita ja tuomiopäivän puheita, vaikka syytä ei välttämättä olisi.
Trumpin valinnalla olisi omat heijastevaikutuksensa myös Suomeen, mutta Vanhanen ei olisi siitäkään kovin huolissaan.
Suomi solmi joulukuussa Yhdysvaltain kanssa DCA-puolustusyhteistyösopimuksen. Vanhasen mukaan se parantaa Suomen asetelmia. Trump painottaa kansainvälisten järjestöjen ja liittoumien sijaan mieluiten maiden keskinäisiä sitoumuksia.
– Tätä väylää Suomen kannattaa nyt painottaa, kun varaudutaan mahdolliseen Trumpin uudelleenvalintaan.
Suomen kannattaa Vanhasen mielestä keskittää voimavaroja myös pohjoismaiseen yhteistyöhön. Kaikilla Pohjoismailla on omat DCA-sopimuksensa. Yhdessä Pohjoismaat voivat saada äänensä paremmin kuuluviin.
– Trump ja hänen lähipiirinsä on hyvä saada ymmärtämään, että Pohjois-Euroopan turvallisuuteen sitoutuminen on myös Yhdysvaltain etu.
Olennaista ovat suhteet niihin ihmisiin, ketkä todennäköisesti kuuluisivat Trumpin hallinnossa keskeisille paikoille. Suomi tekee Vanhasen mukaan oikein, kun se tietojen mukaan pyrkii jo nyt luomaan suhteita siihen suuntaan.
– Trumpin ensimmäisen kauden perusteella Suomella on hyvät mahdollisuudet onnistua siinä, että meidän näkökulmamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ei unohdu Washingtonissa, vaikka monenlaista epävarmuutta olisikin tiedossa.