Yhdenvertaisuusvaltuutettu on huolissaan haavoittuvassa asemassa olevista sote-palveluiden rajaamisessa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on huolissaan esimerkiksi työttömien ja pienituloisten eläkeläisten asemasta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman rajaamista koskevan uudistuksen yhteydessä.
Valtuutettu Rainer Hiltunen nosti huolen esiin lausunnossaan, jonka hän antoi hallituksen esitysluonnoksesta.
– Vaikka palveluvalikoimaan tehtävät muutokset ja periaatteet koskevat pykälätasolla näennäisesti kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon käyttäjiä, voidaan rakenteellisella tasolla sanoa muutosten kohdentuvan erityisesti haavoittuvassa sosioekonomisessa asemassa oleviin henkilöihin, kuten työttömiin ja pienituloisiin eläkeläisiin, lausunnossa todetaan.
Hallituksen luonnosesitys periaatteista, joiden perusteella julkisen sosiaali- tai terveydenhuollon palveluvalikoimaa voitaisiin rajata, on saanut laajaa kannatusta lausuntokierroksella.
Torstaina alkuiltapäivään mennessä lausuntonsa oli jättänyt lähes 80 tahoa, joista iso osa sanoi lähtökohtaisesti tai pääosin kannattavansa ehdotusta.
– Tavoitteet läpinäkyvyydestä, yhdenvertaisuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta ovat perusteltuja. Palveluvalikoiman periaatteiden säätäminen on välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon muutospaineiden ja rajallisten voimavarojen vuoksi, sanottiin esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lausunnossa.
Monessa lausunnossa kuitenkin painotettiin, että paljon riippuu siitä, miten uudistus toteutetaan. Esitys sai kritiikkiä myös muun muassa siitä, ettei kustannusvaikutuksia oltu arvioitu riittävän tarkasti.
Esityksessä ehdotetut periaatteet ovat tarveperiaate, turvallisuus, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Läpileikkaavina periaatteina olisivat yhdenvertaisuus ja ihmisarvon loukkaamattomuus. Periaatteilla ei voitaisi ohittaa velvollisuutta järjestää lakisääteisiä palveluja.
Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu kannatti esitystä esille nostamistaan huolista riippumatta. Hän pitää kannatettavana, että periaatteissa on maininta yhdenvertaisuuden turvaamisesta ja ihmisarvon loukkaamattomuudesta. Muutoin hän ei ottanut kantaa periaatteiden sisältöön.
Valtuutettu sanoi pitävänsä lähtökohtaisesti kannattavana, että painotusta siirrettäisiin esityksen mukaisesti ennaltaehkäisevien palveluiden suuntaan.
– Ennaltaehkäiseviä palveluita painottamalla on mahdollista vähentää vakavien sairauksien ja sosiaalisten ongelmien kasautumista sekä mahdollistaa varhaisen vaiheen diagnosointi. Tällä on kustannussäästöjen lisäksi ihmisten elämänlaatua parantava vaikutus.
Esityksen vaikutuksia ja nykytilaa ei ole valtuutetun mukaan kuitenkaan arvioitu riittävästi vammaisten ihmisten osalta. Hän myös pitää välttämättömänä, että esityksessä arvioitaisiin laajemmin sen vaikutuksia ja soveltamista myös erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, kuten päihderiippuvaisiin tai henkilöihin, joilla on mielenterveyden häiriöitä.
Vaikka valtaosa torstai-iltapäivään mennessä saapuneista lausunnoista kannattikin esitystä, oli joukossa myös lausuntoja, joissa esitystä ei kannatettu. Yhden näistä oli jättänyt Näkövammaisten liitto.
– Valmistelussa keskitytään terveydenhuoltoon ja sosiaalihuolto jää sivurooliin, liitto perusteli kantaansa.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden keväällä, ja ehdotetut lait tulisivat voimaan vuoden 2027 alussa.