Vuosittaisia hakkuita olisi professorin mukaan varaa lisätä reilusti ilman, että hiilensidonta vaarantuu
Metsät ja metsänhoito ovat avainasemassa ilmastonmuutosta torjuttaessa. Ilmaston lämmetessä sekä metsien kasvu että puuston hajoaminen kiihtyy, Pekka Kauppi, Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori, varoittaa.
– Vain terve metsä sitoo hiiltä. Myös metsien kasvukyvystä on pidettävä huolta, sillä sekä terve että kasvava puu sitoo hiiltä parhaiten, Jorma Vierula, Suomen metsäkeskuksen läntisen palvelualueen aluejohtaja, komppaa.
Suomen metsäkeskuksen perjantaina 20.4. julkaisemassa ”Metsät ilmastopolitiikassa”-raportissa haetaan vastauksia metsien käyttöön hiilen sitojina ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Kaupin toteuttama raportti ottaa kantaa metsien kestävään käyttöön ja on vastaus asiantuntijoiden mielipiteitä jakavaan LULUCF-keskusteluun.
Kauppi ja Vierula korostavat aktiivisen metsänhoidon lisäksi kestävän, ylisukupolvisen toiminnan merkitystä metsien kiertoajoissa.
– Taloudellinen tuottovaatimus on lyhentänyt metsien kiertoaikoja. Pidempi kiertotahti taimesta tukiksi olisi ilmaston kannalta parempi, sillä vain siten puu sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan, Vierula sanoo.
Kaupin mukaan suomalainen metsäosaaminen ja tehokkuus materiaalin käytössä on maailman huippua.
– Jos Suomessa hakkuita vähennettäisiin, puu hankittaisiin muualta. Tällöin myös maailman hävikkipuun määrä kasvaisi, sillä juuri Suomessa puu osataan hyödyntää erittäin kustannustehokkaasti.
Asiantuntijat ovat olleet raportin mukaan erimielisiä siitä, millaista on kestävä metsäalueiden hyödyntäminen. Kaupin mielestä suomalaisten metsien käyttöä olisi mahdollista lisätä runsaasti, sillä metsien hiilensidontakykykin kasvaa koko ajan.
– Puuston kuutiomäärä kasvaa Suomessa koko ajan. 1990-luvun alussa oltiin vielä alle 2000 miljoonassa kuutiometrissä, nyt luku on jo yli 2500 miljoonaa. Vuosittainen kasvu on noin 110 miljoonaa ja poistuma vajaa 90 miljoonaa kuutiometriä, Kauppi kertoo.
– Puuston poistumaa olisi varaa lisätä vuosittain jopa lähelle tuota 110 miljoonaa kuutiometriä. On myös tärkeää että poistuma tulisi ensisijaisesti hakkuiden kautta, eikä mätänemällä metsiin.
Raportin julkaisutilaisuudessa Vierula kertoi myös eri puulajien roolista hiilensidonnassa. Erot ovat puiden eri ikävaiheissa Vierulan mukaan hyvinkin merkittäviä.
Vierula pitää tärkeänä, että puusto valitaan luonnollisen kasvupaikan mukaan. Tämä tarkoittaa, ettei Suomen pääpuulajeja pidä korvata vieraslajeilla.
– Mänty on sellainen puulaji, jonka kanssa on oltava nuoruusvaiheessa tarkkana. Sienitaudit saattavat iskeä ja varjoon jääminen voi olla puulle tuhoisaa. Vanhana mänty on keskimäärin erittäin terve puu. Kuusen kanssa asia on toisin päin. Se on nuorena elinvoimainen ja hyvä selviytyjä, mutta vanhaa kuusta uhkaavat sienitaudit ja hyönteistuhot. Koivu on havupuihin verrattuna aivan erilainen laji, sillä sen elinkaari on lyhempi. Elinkaaren lopussa koivukin on altis sienitaudeille.
Puulla voidaan Kaupin mukaan korvata myös pahimmat hiilidioksidipäästöt aiheuttavia fossiilisia polttoaineita.
– Öljyn ja kivihiilen käyttö on kaikkein suurin ilmasto-ongelma. Puulla voidaan korvata näitä sekä energianlähteenä, että materiaalina öljypohjaisista muoveista eroon yritettäessä. Taloudellista, entistä runsaampaa metsien hyödyntämistä tarvitaan.