Voitaisiinko kotitalousvähennys ulottaa myös taide- ja kulttuuripalveluihin? – Alan jälleenrakennusta pohtineelta kiertueelta kertyi tukku kehitysehdotuksia, sanoo Rosa Meriläinen
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen kertoo saaneensa päätökseen alan tulevaisuutta ja jälleenrakennusta pohtivan maakuntakiertueen.
Kiertue on osa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) kesäkuussa käynnistämää kulttuurialan jälleenrakennustyöhanketta.
KULTA:n organisoimalla kiertueella etsittiin alan toimijoilta näkemyksiä, miten koronapandemian pahoin kurmuuttama ala voisi nousta jaloilleen ennennäkemättömästä kriisistä, kun samaan aikaan alaa odottavat isot leikkaukset esimerkiksi Veikkauksen tukisummien supistumisen vuoksi.
Meriläisen mukaan kiertue oli tuottoisa. Alan toimijoilta kerättyä aineistoa on kertynyt jo yli 80 sivua.
– Olen kokenut tämän todella hyödylliseksi projektiksi. Olemme saaneet paljon ajatuksia, joita voi pitää ihan aidosti toteuttamiskelpoisina, Meriläinen sanoo Suomenmaalle.
Yksi selvimpiä johtopäätöksiä kiertueen ajatuksista on Meriläisen mukaan se, että kulttuurialan toiveet ja tarpeet ovat eri puolilla Suomea erilaisia.
Hän nostaa esiin esimerkiksi Mikkelin tapaamisen, jossa paikalliset toimijat kokivat haasteeksi pitkät välimatkat. Ihmisillä on kyllä haluja saapua taidenäyttelyihin, konsertteihin ja muihin, mutta pitkien matkojen vuoksi se on usein hankalaa.
Pitkät välimatkat ovat haaste myös taiteilijoille itselleen. Esiintymismatkojen kulut voivat nousta nopeastikin yllättävän suuriksi.
– Tällaiset asiat unohtuvat helposti pääkaupungissa. On kuitenkin tärkeää, että kulttuuria voidaan tarjota kaikkialla Suomessa. Tähän ja moneen muuhunkin on tärkeää saada näkökulmia, että miten ongelmia on muualla Suomessa ratkaistu, Meriläinen summaa.
Kiertueen keskusteluissa nousi hänen mukaansa esiin esimerkiksi erilaiset kulttuurikyydit, joissa matka kulttuuritapahtumiin järjestetään isommalle porukalle kerralla.
Kulttuuria voitaisiin myös viedä kauempana asuvien ihmisten luo. Meriläisen mukaan Kemijärvellä on kulkenut aikanaan kirjastoauton mukana syrjäseuduille esiintyviä taiteilijoita, kuten muusikkoja, tanssijoita tai näyttelijöitä. Sekin palvelu on tosin Meriläisen tiedon mukaan lopetettu.
– Tällaiset käytännön ratkaisut ovat tarpeellisia, kun pohditaan alan saavutettavuuteen liittyviä keinoja.
Esiin nousi myös ideoita taitelijoiden ja kulttuuriväen hyödyntämisestä aluekehityksessä. Näin saataisiin paikallisuutta esiin. Ylipäätään kiertueella toivottiin paikallisia taiteilijoita enemmän esiin omissa maakunnissaan.
– Ei sen tarvitse mennä niin, että aina Helsingistä tilataan joku stara esiintymään, Meriläinen heittää.
Toinen iso teema palautteissa oli Meriläisen mukaan kulttuurialan hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Teema puhutti hänen muistin mukaan etenkin Tampereella, Mikkelissä ja Varkaudessa.
Ideana oli saada vakiinnutettua jonkin verran Suomessa ja muualla Euroopassa oleva kulttuurilähete, jossa lääkäri voisi ohjata asiakkaansa yhdeksi hoitomuodoksi kulttuuripalveluita. Meriläisen mukaan kulttuurilähete on toimiva esimerkiksi erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kuntoutuksessa, mielenterveyspalveluissa ja vaikkapa parkinsonin taudin hoidossa.
– Samalla tavalla kuin lääkäri voi kehottaa asiakkaan harrastamaan liikuntaa tai menemään kuntosalille, hän voisi kehottaa asiakkaan myös taidepalveluihin.
Kiertueella nousi kuitenkin verotukseen liittyviä ongelmia. Meriläisen mukaan lääkärin määräämistä kulttuuripalveluista maksetaan kalliimpaa arvonlisäveroa kuin liikuntapalveluista.
– Tämä ongelma pitäisi ehdottomasti yhtenäistää.
Iso kysymys kulttuurialalla on tietenkin raha. Meriläisen mukaan siihen liittyvät keskustelut ovat monimutkaisempia, sillä edessä oleva tosiasia on määrärahojen putoaminen.
Muutamat kiertueella esiin nousseet ideat eivät kuitenkaan välttämättä vaadi julkiselta puolelta isoa taloudellista panosta.
Yksi paljon puhuttanut idea oli kotitalousvähennyksen ulottaminen myös kulttuuri- ja taidepalveluihin. Ajatus on se, että jos kotiin hankkisi taiteilijan tekemän teoksen tai tilaisi lasten synttärikutsuille esiintyvän taiteilijan, voisi siitä saada kotitalousvähennystä.
– Tätä veisin ehdottomasti eteenpäin.
Esiin nousi myös idea mahdollisuudesta käyttää Business Finlandin innovaatioseteleitä taide- ja kulttuuripalveluihin.
– Innovaatioseteleitä käyttävät pääasiassa yritykset. Entä jos ne voisivatkin ostaa niillä taiteilijoiden palveluksia vaikkapa tuotekehitykseen? Tämä vaatii monimuotoista pohdintaa.
Vaikka kiertue tehtiin pitkälti koronapandemian aiheuttaman kriisin vuoksi, oli sille Meriläisen mukaan tarvetta muutenkin.
Kulttuurin rahoitus nojaa hyvin pitkälle kuntien harteilla. Kuntien välinen eriytyminen on kuitenkin suurta ja se näkyy Meriläisen mukaan hyvin selvästi kulttuuripalveluissa.
Kunnissa eletään tällä hetkellä myös isoa muutoksen aikaa, kun sote-uudistus vie niiden vastuulta jättimäisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen pois.
– Tämä hetki on hyvin tärkeä kohta pohtia siten, miten kunnat voivat jatkossakin hoitaa kulttuuripuolta niin, että sen saavutettavuus ja vaikuttavuus säilyy.
Tehokkain ja vaikuttavin tapa rahoituksen turvaamisessa on Meriläisen mukaan se, että valtio ja kunnat tekevät asian suhteen yhteistyötä.
Yksi kiertueella esiin noussut huoli on kuitenkin se, että kulttuurialan vaikuttavuutta arvioidaan sen perusteella, kuinka monta ihmistä se tavoittaa.
Seurauksena on helposti mittakaavaharha, jossa ei oteta huomioon sitä, että vaikkapa lasten ja nuorten kulttuuripalveluihin osallistuvat kymmenen henkilöä voivat pienellä paikkakunnalla tarkoittaa koko ikäluokkaa. Pääkaupunkiseudulla osallistujien lukumäärä voi olla paljon isompi, mutta prosentuaalisesti se ei tavoita niin laajasti paikkakunnalla asuvia lapsia ja nuoria.
– Pelkkien numeroiden tuijottaminen ei kerro kaikkea. Se pitää tiedostaa.
Lasten ja nuorten saaminen kulttuuripalveluihin mukaan on tällä hetkellä alan isoimpia kysymyksiä. Se nousi Meriläisen mukaan myös kiertueella esiin.
Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset ovat kurittaneet kipeästi lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmia, esityksiä ja harrastustoimintoja. Sillä on vaikutuksensa koko alan tulevaisuuteen, sillä lapset ja nuoret vasta opettelevat kulttuuripalveluiden käyttämistä.
– Siinä riittää haastetta, että kohderyhmä saadaan takaisin mukaan. Kulttuurilla, taiteella ja yhdessä olemisella on kuitenkin todella iso merkitys lapsen ja nuoren kehityksen kannalta.
Yksi varteenotettava keino olisi viime vuosina toteutetun taidetestaajat-hankkeen kaltainen toiminta. Siinä tarjotaan kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1–2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuisen taiteen pariin.
– Sellaiselle toivotaan tietenkin jatkoa.
Haastetta on Meriläisen mukaan myös siinä, miten erilaisia erityisryhmiä saataisiin paremmin kulttuuri- ja taidepalveluihin mukaan. Tekemistä riittää esimerkiksi viittomakielisten tai liikuntaesteisten huomioinnissa.
– Maahanmuuttajat ovat myös iso ryhmä, joita ei paljon näe taide- ja kulttuuritapahtumissa. Se on iso kysymys, miten voisimme tulla heitä vastaan, jotta täkäläinen taide ja kulttuuri houkuttelisi myös heitä.
Iso kysymys kulttuuritapahtumien järjestämisessä on myös vapaaehtoisten työntekijöiden huomioiminen. Meriläisen mukaan vapaaehtoisten väheneminen olisi koko alalle kohtalonkysymys. Kiertueella nousi esiin muun muassa mahdollisuus kartuttaa vapaaehtoistyöllä työkokemusta.
Kiertueelta kerätyn palautteen käsittely on Meriläisen mukaan kuitenkin edelleen kesken. Hän aikoo myös syksyn aikana käydä muutamia lisävierailuja eri puolilla Suomea, jotta alan keskeisimmät kehitystarpeet kirkastuisivat.
Kiertueelta tehtävä raportti on tarkoitus julkistaa alkuvuodesta 2022.
Yhteistyötään kulttuuriministeri Kurvisen kanssa Meriläinen kehuu erittäin hyväksi. Kurvista hän luonnehtii avoimeksi ja keskustelevaksi poliitikoksi, joka pitää paljon yhteyttä alan toimijoihin ja koko kulttuurikenttään.
– Arvostan sitä, että kulttuuriministerin tehtäviin on laitettu tällainen eturivin poliitikko. Minulla on suuri luotto siihen, että hän kykenee olemaan osa ratkaisua taide- ja kulttuurialalla.