Voiko Nord Stream -selkkaus vaikeuttaa Suomen Nato-prosessia? – Näin arvioi Turkki-tutkija
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet on nyt ratifioitu 28:ssa 30:stä jäsenmaasta. Puuttuvat maat ovat Unkari ja Turkki, joista jälkimmäisen kanssa neuvottelu ja sopimustekstin tulkinta ovat olleet huomion, spekulaatioiden ja kritiikinkin kohteena.
Turkki on itsevaltaisen presidenttinsä Recep Tayyip Erdoganin johdolla jatkuvasti vaatinut ”terroristien” luovutusta Suomesta ja Ruotsista.
Käytännössä käsitteen alla menevät kaikki presidentin ja nykyhallinnon arvostelijat, mutta erityisesti kurdilähtöiset kansalaiset sekä kansainvälisestikin terroristijärjestöksi luokitellun PKK:n tukijat.
Suomi ja Ruotsi ovat kieltäytyneet Turkin kriteereillä asetuista luovutuspyynnöistä ja toistaneet noudattavansa omia lakejaan ja kansainvälisiä sitoutumuksia. Hiljattain Erdogan julisti, että Suomen linja on oikea, mutta Ruotsi ”suojelee terroristeja”.
Onko mahdollista, että Turkki yrittäisi erottaa Suomen ja Ruotsin ratifiointiprosessit toisistaan?
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, Turkkiin erikoistunut Toni Alaranta pitää asiaa ”jollain tasolla mahdollisena, mutta aika epätodennäköisenä”.
– Turkki on asettanut Suomelle ja Ruotsille samanlaiset ehdot. Uudet tapaamiset maiden välillä on kuitenkin erotettu kolmikannasta, eli Turkin delegaatio neuvottelee nyt ainakin seuraavan kierroksen erikseen suomalaisten ja ruotsalaisten kanssa. Tämä voi kertoa jostakin, tai sitten ei, hän sanoo.
Alaranta muistuttaa, että kurdeja elää Ruotsissa yli 100 000, Suomessa noin 15 000. Tästä johtuen mielenosoitukset ja muu toiminta on julkisuudessa Ruotsissa yleisempää ja näkyvämpää, mukaan lukien Erdogania raivostuttavat PKK:n liput ja järjestön johtajan Abdullah Öcalanin kuvat.
Vastaavia mielenilmauksia järjestetään kuitenkin kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa.
– Ruotsi on 1970-luvulta saakka tunnettu turkkilaisen opposition turvapaikkana, eri tavoin kuin Suomi. Ero on kuitenkin enemmän määrällistä kuin laadullista, Alaranta kommentoi.
Oma lukunsa ovat Nord Stream -kaasuputkiräjähdykset, Tapahtumista ei ole aukottoman varmaa tietoa, mutta jännitteitä, epävakautta ja levottomuutta ne kyllä aiheuttavat.
Alarannan mukaan Turkki voisi vedota Suomen ja Ruotsin lähialueiden levottomuuteen Nato-ratifiointien lykkäämisessä, mutta toistaiseksi tästä ei ole mitään viitteitä.
– Vähintään rivien välistä on ollut luettavissa, että Turkin johto pitää Suomen ja Ruotsin hakemuksia häiritsevänä tekijänä omalle tasapainopolitiikalleen Venäjän ja lännen suhteen. Mikä tahansa jännitteiden lisääntyminen voidaan nostaa ratifioinnin esteeksi, jos sillä linjalle lähdetään. Pidän tätä kuitenkin epätodennäköisenä.