VM:n Majanen: Puoliväliriihessä luotava näkymää talouskasvun vauhdittamiseen ja uskottavan taloudenpidon säilyttämiseen
Valtiovarainministeriön tuore kansliapäällikkö Juha Majanen sanoo, että hallituksen on kyettävä puolentoista viikon kuluttua puoliväliriihessään tekemään päätöksiä, jotka vahvistavat talouden kasvunäkymiä ja auttavat säilyttämään julkisen talouden hoidon uskottavuuden.
– Pitäisi päästä semmoiselle uralle, jossa julkinen talous kohtuullisella aikavälillä vakautuu. Eli olisi hyvä pitää kiinni velkasuhteen taittamisesta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä ja konkretisoida hallituksen viime kesänä lanseeraamaa julkisen talouden kestävyystiekarttaa, Majanen sanoo STT:n haastattelussa.
Majasen mukaan velanotto koronakriisissä on ollut perusteltua ja kriisistä on päästy talouden näkökulmasta varsin vähäisillä vahingoilla, mutta julkisen talouden velkaantuminen on otettava tulevaisuuden kannalta vakavasti.
– Iso velka on sillä lailla hankala, että jos meillä on 100 miljardia velkaa ja korot lähtevätkin nousuun, niin prosentti siitä tekee miljardin ja se on yhden ministeriön verran, yhden pääluokan verran kasvaisivat pelkästään velanhoitomenot.
Lisäksi uhkana on, että tulevien kriisien kohdatessa puskurit ovat huvenneet.
– Ei ole mitään syytä olettaa, että koronakriisi olisi viimeinen kriisi. Finanssikriisistä emme ehtineet edes kunnolla toipua, kun iski koronakriisi.
Edullisen rahoituksen ei voi odottaa jatkuvan loputtomiin, ja silloin markkinat arvioivat Majasen mukaan sitä, miten valtio on kyennyt tekemään rakenteellisia uudistuksia.
– En haluaisi joutua sellaiseen tilanteeseen, jossa Suomi oli 90-luvun lamassa, jossa jouduttiin tekemään tosi tuhoisia toimenpiteitä ihan sen vuoksi, että emme olisi saaneet rahaa markkinoilta ilman niitä. On paras pitää asiat omissa käsissä ja hyvissä ajoin laittaa liikkeelle toimenpiteitä, ennen kuin muut tulevat neuvomaan meitä.
Julkisuudessa on jo käyty paljonkin keskustelua siitä, pitäisikö sopeuttaminen aloittaa mahdollisesti jo ensi vuonna vai myöhemmin. Majanen huomauttaa, että odotus ensi vuodelle on tällä erää se, että kriisi on silloin jo pitkälti hellittänyt ja ollaan palaamassa normaalimpaan elämään.
Majasen mielestä tärkeintä on päätösten saaminen aikaan ja uskottava suunnitelma. Vaikutukset voivat tulla voimaan myöhemminkin, sillä olennaisia ovat juuri pitkän aikavälin vaikutukset.
– Työllisyyden, talouden kasvun, julkisen hallinnon kustannustehokkuuden ja sote-uudistuksen vaikutukset tulevat pitkällä aikavälillä. Mutta nyt täytyisi pystyä tekemään päätöksiä, jotka antaisivat näkymää siitä, että Suomi hoitaa taloutensa myös jatkossa.
Talouden uudistamisessa ja kasvun luomisessa kannattaisi Majasen mielestä rakentaa näkymää tutkimus- ja kehityssatsausten kasvattamisesta, joka houkuttelisi kansainvälisiä firmoja sijoittamaan tk-toimintojaan Suomeen. Lisäksi työperäisestä maahanmuutosta ja ulkomaisten opiskelijoiden määrän lisäämisestä voitaisiin saada kasvua luovaa korkeaa osaamista.
Keskeinen osa hallituksen urakkaa ovat työllisyyden vahvistamista koskevat päätökset.
Hallituksen tavoitteena on tehdä vaalikauden aikana päätökset, joilla saadaan 80 000 työllistä lisää vuosikymmenen loppuun mennessä. Viime syksyn budjettiriihessä tästä saatiin kasaan noin 30 000, ja loppu odottaa vielä toimia.
Majasen mukaan jäljellä olevasta 50 000 työllisen määrästä pitäisi kyetä puoliväliriihessä konkretisoimaan ainakin merkittävä osa.
– Se on poliittisen harkinnan alla ja ministerit saavat ratkaista, mihin tavoitteen asettavat. Mutta valmistelevan virkamiehen näkökulmasta tietysti mitä enemmän ja mitä nopeammin saadaan päätettyä, sen parempi.
Keinojen kanssa ei näytä aivan helpolta: esimerkiksi vasemmistoliitto on jo torjunut ajatuksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoon puuttumisesta.
Majanen sanoo haluavansa antaa työrauhan asiaa koskevalle valmistelulle, mutta myöntää, että tavoitteiden näkökulmasta työttömyysturvaa koskevat ratkaisut ovat keskeinen palikka.
– Jos ajattelee, että kovan ytimen tulisi olla niitä toimenpiteitä joille oikeasti voidaan laskea työllisyysvaikutus, ja vielä niin että se vahvistaa julkista taloutta uskottavasti tai merkittävästi, niin työttömyysturvaa koskevat asiat ovat juuri niitä. Siinä mielessä se on keskeinen, mutta nähdään sitten, mikä rooli sillä tulee olemaan.
Työllisyyspäätökset ovat Majasen mukaan joka tapauksessa kokonaisuus, jossa tarvitaan monenlaisia keinoja.
– Varmaan suunnilleen kaikki keinot ovat pöydällä mitä on keksittävissä.
Koronakriisin jälkihoidossa olisi Majasen mielestä viisasta huomioida erityisesti koronasta kärsineet ikäluokat – pitkään neljän seinän sisällä olleet vanhukset sekä nuoret.
Hänen mukaansa nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen mutta myös koko väestössä voimistuneet mielenterveysongelmat ovat asioita, joihin on syytä tarttua myös talouden näkökulmasta.
– Näillä on talouden kannalta iso merkitys. Työkyvyttömyyden yksi suurimpia syitä ovat erilaiset mielenterveysongelmat, ja toisaalta nuoren syrjäytymisellä on taloudenkin näkökulmasta pitkiä negatiivisia vaikutuksia. Näihin olisi hyvä kiinnittää huomiota, jotta tästä kriisistä ei jää semmoista pitkää varjoa, Majanen sanoo.
Majasen mielestä on oletettavaa, että yrityskenttä toipuu tästä kriisistä melko nopeastikin eikä siihen tarvita suurta elvytysrahaa. Esimakua saatiin viime loppukesän ja alkusyksyn aikana, jolloin talous hyrähti jo kasvuun reippaalla tahdilla, kun epidemia hellitti ja rajoituksia pystyttiin purkamaan.
Joillain aloilla, kuten matkailu-, ravintola- ja luovilla aloilla taas on kärsitty kriisistä niin paljon, että elpyminen voi kestää pidempään.
– Toisaalta ihmisillä on tileillä aika paljon koronan vuoksi säästyneitä varoja, jotka voivat hyvin näkyä juuri näillä aloilla kysyntäpiikkinä, kun rajoituksia pystytään purkamaan.
Hallituspuolueista on jo hyvissä ajoin ennen puoliväliriihtä kuulunut melko kirjavia ulostuloja talous- ja työllisyyspäätöksistä, joten kantojen sovittelussa riittänee töitä.
Majanen sanoo aikovansa uudessa tehtävässään keskittyä ratkaisujen ja vaihtoehtojen tarjoamiseen, jotta päätöksentekijöillä on mitä pohtia ja mihin tukeutua. Tämä on hänen näkökulmastaan VM:n kansliapäällikön perinteinen rooli.
– Muut saavat sitten tehdä päätökset, mutta ajatus on, ettei se jäisi ainakaan siitä kiinni, etteikö ole ollut ideoita käytettävissä.
Majanen myöntää, että puoliväliriihessä on tärkeiden ja vaikeiden päätösten paikka ja pöydällä on isoja ja vaikeita asioita.
– Mutta haastavissakin tilanteissa päätöksiä on pystytty tekemään ja tätä maata viemään eteenpäin, eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö tämä malli jatkuisi.
Majasen tehtävän yhteydessä nousee usein esiin kysymys vallasta. Kuinka paljon sitä rahaministeriön kansliapäälliköllä on verrattuna vaikkapa riviministeriin?
– On selvää, että ministerin tehtävät ovat ihan toinen juttu, ja niissä on valtaa aivan huomattava määrä. Tässä tehtävässä vaikutusmahdollisuudet perustuvat siihen asiantuntemukseen ja ratkaisuihin, joita minulla ja taustaorganisaatiollani on.
Majanen nimitettiin kansliapäälliköksi viime kuussa. Taustalla oli pitkäksi venynyt valintaprosessi, joka jouduttiin kertaalleen keskeyttämään, kun alivaltiosihteeri Päivi Nergin valinta virkaan kariutui.